Etelä-Suomea koskevista vakavien vaikeuksien tuesta jatkettiin neuvotteluja Suomen ja EU:n komission kesken keskiviikkona Strasbourgissa. Neuvotteluissa ei käytännössä edistytty, ja niitä jatketaan seuraavassa vaiheessa asiantuntijataholla. Tarkoitus on saada neuvottelut päätökseen heinäkuun aikana.
Maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) myönsi, ettei sisällön suhteen tapahtunut edistystä. Hän totesi kuitenkin, että neuvottelut komissaari Franz Fischlerin kanssa sujuivat hyvässä hyvässä hengessä. "Olimme rehdisti ja avoimesti eri mieltä."
Fischler ja Korkeaoja sopivat EU:n maatalouspolitiikkaa koskevien uudistusneuvottelujen aikana viime viikolla, että vakavien vaikeuksien tuesta on tarkoitus saada ratkaisu aikaan heinäkuussa. Tavoite ei ole muuttunut.
Korkeaoja kertoi neuvotteluissa, että eteläisen Suomen maanviljelijöiden epävarmuus olisi poistettava, kun yhteisestä maatalouspolitiikastakin on saatu sopimus aikaan kymmeneksi vuodeksi. Vakavien vaikeuksien tuesta sopimus päättyy vuoden loppuun mennessä. "Suomessa tarvitaan maatalouspolitiikan välineet, että harmonista maataloutta voidaan jatkaa koko maassa", Korkeaoja sanoi.
Suomessa voimassa oleva pohjoinen tuki ja nyt neuvoteltava vakavien vaikeuksien tuki muodostavat kokonaisuuden. Ministerin mukaan olisi saatava aikaan sellainen kokonaisuus, ettei Satakunnan pohjoispuolelle muodostu porrasta, joka muuttaisi edellytykset täydellisesti.
Eteläisen maatalouden
rakennetta uudistettava
Komission lähtökohta on se, että vakavien vaikeuksien tuki on aivan toisenlainen kuin pohjoinen tuki. Vakavien vaikeuksien tuen tavoitteena on helpottaa mukautumista yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Tarkoitus on, että tuki on täydentävä, kun tavoitteena on muuttaa eteläisen Suomen maatalouden rakennetta.
Painopisteen pitäisi olla tilakoon suurentamisessa. Asiantuntijaneuvotteluissa on todettu, että sika- ja siipikarjataloudessa edistystä on jo tapahtunut. Korkeaojan mukaan komissaari ymmärtää, että Etelä-Suomen maanviljelijät tarvitsevat pysyvän ratkaisun.
Kyseisen pykälän rakenne on sellainen, että komissio antaa luvan sen jatkamiseen. Suomessa on aluksi ymmärretty, että se olisi pysyväisluonteinen. Fischler ei halua, että Suomi joutuisi jossain vaiheessa selkä seinää vasten, jos olosuhteet muuttuvat. Nyt tuki on jo vuosittain aleneva. Vakavien vaikeuksien tukea maksetaan kotieläintuotannolle, kasvihuonetuotannolle sekä puutarhatuotteiden varastoinnille. Viime vuonna summa oli 133,5 miljoonaa euroa. Kasvinviljelylle maksetaan kansallista tukea vuodesta 1997 lähtien. Suomen kansalliset tuet ovat tänä vuonna yhteensä 590 miljoonaa euroa.