Arvioita Suomen talouskasvusta korjataan nyt urakalla alaspäin. Moni läntisen Euroopan maa on vielä pahemmassa jamassa, mutta Suomenkin taivaalla on pilviä riittämiin.
Valtiovarainministeriön syyskuussa julkaisema taloudellinen katsaus lupasi Suomelle vielä 1,8 prosentin kasvua bruttokansantuotteeseen ensi vuodelle. Mutta syyskuu tuntuu olevan jo kovin kaukana.
Loka-marraskuun vaihteessa suomalaisille on tarjoiltu tämänlaisia kasvuennusteita: EU:n komissio povaa toiveikkaimpana 1,3 prosentin kasvua ensi vuodelle, kansainvälinen valuuttarahasto IMF odottaa puolta prosenttia ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla nollakasvua.
Kaikissa niissä on tuntuvasti eroa valtiovarainministeriön suhteelliseen toiveikkuuteen ennen kunnallisvaaleja. Lähimpänä ministeriön arviota on EU:n komissio, joka laatii ennusteensa samaan aikaan kaikista EU-maista ja tärkeimmistä unionin ulkopuolisista maista ja luottaa työssään pitkälti virallisiin dokumentteihin. Etla tekee työnsä kotimaassa, ja IMF:n arviointiryhmä puolestaan vietti aikaa Suomessa tutkimustyötä tekemässä.
Kaikki katsovat todellisuutta hieman eri silmin, mutta suunta on kaikilla sama: alaspäin. Näkemyseroja on vain kuopan syvyydestä. On hyvin todennäköistä, että myös valtiovarainministeriö yhtyy samaan kuoroon seuraavassa arviossaan.
Myönteinen uutinen tässä on, että kukaan ei vielä ole odottanut Suomelle miinusmerkkisiä lukuja. Euroopan komission laskelmien mukaan miinukselle ovat päätymässä jo muun muassa Irlanti, Britannia, Espanja ja Viro, ja suurimmalle osalle läntisen Euroopan maita ennustetaan nollakasvua. Tässä joukossa Suomen 1,3 prosenttia olisi hyvä saavutus.
IMF sanoo tavallaan samaa. Sen mukaan Suomi on toistaiseksi selvinnyt myrskystä varsin hyvin, mutta vastatuuli kasvaa. Kotimainen kysyntä hidastuu, kauppakumppanien talouskehitys hiipuu. Jokainen uutisia vähänkään seurannut on huomannut, mitä on menossa. Tiedot yritysten toimintojen supistuksista ja väen vähentämisistä ovat jo jatkuvaa arkipäivää.
Etenkin Etla puhuu selkeällä kielellä siitä, mitä näyttää olevan edessä. Se odottaa vuodelle 2010 joko seitsemän tai kahdeksan prosentin työttömyyttä riippuen siitä, kääntyykö maailmantalous nousuun jo ensi vuonna vai hyytyykö se kahdeksi vuodeksi. EU:n komissio olettaa yleisen nousun alkavan jo ensi vuonna, mutta varmuuttahan ei siitä kellään voi olla.
Valtiovarainministeriö puhui syyskuussa 5,9 prosentin työttömyysasteesta ensi vuodelle. Tämä vaikuttaa jo aivan liian toiveikkaalta. Ongelma on, että työttömyyden nousu lisää samalla suoraan myös valtion menoja ja vähentää verotuloja. Toisin sanoen budjetin perusteet vaarantuvat silloin.
Se johtaa myös kysymyksiin veropolitiikasta. IMF ei arvioissaan innostunut veronalennusten toteuttamisesta hallituksen kaavailemalla tavalla. Päinvastoin arvonlisäverotuksen perustaa pitäisi laajentaa ja kiinteistöveroa nostaa.
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö kritisoi jo aiemmin veronalennuksia yhdeltä kantilta ja nyt IMF toiselta. Hallituksen tehtäväksi jää todistaa, että sillä on vahvat perusteet pysyä valitsemallaan linjalla.
Ollaan yhä tilanteessa, jossa moni Euroopan maa mielellään vaihtaisi taloudessa osia Suomen kanssa. Mutta ei mihinkään voi paeta sitä, että Suomenkin tilanne näyttää vakavalta. Vienti voi vetää vain, jos vientimaiden veto on hyvä. Nyt ei ole.