Asiantuntijoista koostuva verotyöryhmä ei tuonut perjantaina poliitikkojen purtavaksi pehmopakettia, vaan reippaita muutosesityksiä, joissa riittää nielemistä. Lasse Arvelan vetämä työryhmä on oikeassa siinä, että ilman perusteellisia muutosta Suomen kansainvälinen verokilpailukyky rapautuu.
Myös EU:n lainsäädäntö asettaa omia paineita. Mutta vähemmälläkin vauhdilla muutoksissa voisi pysyä mukana. Nyt on vaarana, että yritystoimintaa vaikeutetaan kohtuuttomasti.
Työryhmän varsinainen tehtävä oli selvittää erityisesti yritys- ja pääomaverotuksen kehittämistä. Se kuitenkin korostaa, että ansiotulojen verotuksen kevennystä on jatkettava kaikissa tuloluokissa. Verotusta muutettaisiin 2004-2007 siten, että korkein marginaaliveroaste alenisi 50 prosenttiin. Ehdotus on hyvä. Jo presidentti Martti Ahtisaaren työllisyystyöryhmä ehdotti sitä 1994.
Kansainvälisen kilpailukyvyn takia on kevennettävä myös suurimpien tulojen verotusta. Kireä rajavero ei kuitenkaan ole vain suurituloisten ongelma, sillä ansiotuloja verotetaan kohtuuttomasti kautta linjan. Rajaveroja laskettava siksi kaikissa tuloluokissa.
Työryhmä ehdottaa yhteisöverokannan ja henkilöiden pääomaverokannan laskemista 29 prosentista 25 prosenttiin. Samalla osinkotulot pantaisiin taas verolle eli siirryttäisiin takaisin kahteen kertaan tapahtuvaan verotukseen. Varallisuusverosta luovuttaisiin kokonaan.
Toinen verojärjestelmän ongelma on ansio- ja pääomatulojen välinen kuilu. Työryhmä haluaa ratkaista sen kerralla. Vaikka se esittää pääoma- ja yhteisöverotukseen alennusta, tosiasiassa osakkeenomistajien verotus kiristyisi noin 15 prosenttiyksikköä. Niin käy, jos yhtiöveron hyvitysjärjestelmä romutetaan. Osinkotulot näet joutuisivat kaksinkertaisen verotuksen piiriin.
Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä tarkoittaa sitä, että yritys maksaa jaetusta voitosta veron, myös osakkeenomistajan puolesta. Jos järjestelmästä luovutaan, osakkeenomistajat maksaisivat veron yrityksen voitoistaan jakamista osinkotuloista, joista yritys on jo kertaalleen maksanut veron. 25 prosentin yritysverokanta ja 25 prosentin osinkojen verotus johtaisi siihen, että yritysten jakamasta voitosta osakkaat maksaisivat todellisuudessa veroa yhteensä 43,75 prosenttia.
Pääoma- ja ansiotulojen verotuksen välistä epäsuhtaa on korjattava, mutta yli 40 prosenttiin kohoava veroaste merkitsisi paluuta 1980-luvulle. Tuolloin omistajat ohjasivat varoja ulos yrityksistä, kun kireän verotuksen takia voittoa ei kannattanut näyttää. Osakeannit epäonnistuivat. Omaa pääomaa ei saatu investointeihin, koska säästäjät sijoittivat rahaa verottomille pankkitileille. Yritykset velkaantuivat, ja monet kaatuivat lamavuosia. Työttömien määrä ryöpsähti puoleen miljoonaan. Valtion verotulot olivat niukat.
Kun Esko Ahon porvarihallitus kevensi yritysverotusta, yritykset maksoivat vuonna 2000 seitsenkertaisen määrän veroja verrattuna 90-luvun alun vuosiin. Vuosien mittaan yritysten verokilpailukykyä on rapautettu korottamalla verokantaa.
Tuplaverotus olisi kova isku monille tavallisille säästäjille ja tavallisille yrittäjille. Se johtaisi taseiden heikkenemiseen, mikä lisäisi työttömyyttä vaikeina aikoina. Jos yritys ei ole taloudellisesti vahva, se ei selviydy ilman irtisanomisia vaikeina aikoina. Tuplaverotus lisäisi myös verokeinottelua ja vaarantaisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen.