Tiedot arktisen ilmaston nopeasta ja rajusta lämpenemisestä ovat hälyttäviä. Niiden tulisi johtaa ilmastopolitiikan tehostamiseen maailmanlaajuisesti.
Tällä viikolla julkistetut tiedot kertovat, että pohjoisten alueiden ilmasto muuttuu paljon nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Arktiset alueet kärsivät ensimmäisenä ja eniten muutoksesta, jonka aiheuttajat ovat muualla. Vaikutus vaihtelee alueittain. Suomen osalta näyttää siltä, että talvet lämpenevät ja sademäärä kasvaa. Molemmat muutokset saattavat olla tuntuvia, ja niillä voi olla vakavia seurauksia esimerkiksi Pohjois-Suomen elintärkeälle matkailuelinkeinolle. Myös poronhoito joutuu uusiin vaikeuksiin.
Arktisen neuvoston alaisuudessa kootun raportin tietojen paikkansapitävyyttä on vaikea epäillä. Sen laadinnassa ovat olleet mukana alan johtavat tiedemiehet, ja myös alueen luontoa tarkkailevien alkuperäiskansojen huomioita on kuunneltu. Kyse on ennusteesta, mutta se saa tukea jo todistetusti tapahtuvista asioista.
Vääjäämätönjohtopäätös on, että kasvihuoneilmiön vaikutukset ovat kärjistymässä. Lisäksi on olemassa mahdollisuus vielä rajumpiin muutoksiin, jos merivirtojen kulku alkaa häiriintyä. Jo nyt pohjoisimpien alueiden entinen elämänmeno on uhattuna. Lisäksi vaikutukset tuntuvat kauas: jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa, mikä uhkaa asutusta niin Floridassa, Bangladeshissa kuin monissa saarivaltioissa.
Jotkut voivat myös hyötyä. Napajään vetäytyminen avaa uusia tärkeitä laivareittejä ja saattaa helpottaa pohjoisten öljy- ja kaasuesiintymien käyttöä. Toisaalta nykyisten öljy- ja kaasuputkien toiminta on pahasti vaarassa, kun ikirouta pettää niiden alta. On ilmeistä, että kokonaisuutena ilmaston lämpeneminen aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin tuottaa etuja.
Uusi ilmastoraportti on hyvin dramaattinen. Se on laadittu pitkälti amerikkalaisten rahoittamana ja johtamana, mutta toisaalta Yhdysvaltain hallitus on jarruttanut raporttiin liittyvien poliittisten suositusten tekoa. Tarjolla on siis tietoa, mutta ei johtopäätöksiä.
Selvitystä käsitellään Arktisen neuvoston seuraavassa ministerikokouksessa marraskuun lopulla Reykjavikissa, mutta tämä kahdeksan pohjoisen maan neuvosto ei tee hallituksia sitovia päätöksiä. Jatkoa varten katseita onkin käännettävä muuhun suuntaan.
Raportti antaa arvokkaimman panoksensa, jos se havahduttaa maailmanlaajuisia ilmastoneuvotteluita uudelleen liikkeelle. Pohjoisia alueita on pidetty eräänlaisena ennakkovaroitusjärjestelmänä, ja nyt tuon varoituksen pohjaksi on koottu vahva näyttö.
Venäjän mukaantulon jälkeen Kioton ilmastosopimus voi vihdoin astua voimaan. On kuitenkin selvää, että tarvitaan muitakin askeleita. Yhdysvallat jättäytyi itse pois, mutta Intian, Kiinan ja Brasilian kaltaiset maat eivät ole sopimuksessa alun perinkään mukana. Niiden öljynkulutus on talouskasvun myötä huimassa nousussa, mikä toisaalta nostaa öljyn hintoja ja toisaalta kasvattaa kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisia päästöjä oleellisesti.
Ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisten toiminnasta, eikä muutosta voi enää kokonaan pysäyttää. Hidastaminen on mahdollista, ja kuten uusi raportti osoittaa, edessä olevat riskit eivät juuri voisi olla enää suurempia. Tarvitaan uusi, entistä laajempi neuvottelukierros Kioton sopimuksen viemiseksi eteenpäin. Arktisen neuvoston raportti voi vauhdittaa tätä liikkeellelähtöä, ja tehokkainta olisi, jos neuvoston kaikki jäsenmaat Yhdysvaltoja myöten voisivat puhua yhdellä äänellä.