Va­kaut­ta, mutta ei va­paut­ta

Pohjoisessa on viime ajat laskettu kuumeisesti Fennovoiman ydinvoimalan vaikutuksia. Innokkaimpien mielestä taivaalta alkaa sataa mannaa, kun taas kovimmat vastustajat pelottelevat tuomiopäivällä.

Loviisassa ydinvoimala on verotulojen peruspilareita.
Loviisassa ydinvoimala on verotulojen peruspilareita.
Kuva: Riskilä Satu

Pohjoisessa on viime ajat laskettu kuumeisesti Fennovoiman ydinvoimalan vaikutuksia. Innokkaimpien mielestä taivaalta alkaa sataa mannaa, kun taas kovimmat vastustajat pelottelevat tuomiopäivällä.

Suomessa uraania on halkaistu jo reilut kolme vuosikymmentä, ja maailman sähköisimpiin kuuluvan kansan lampuista neljännes syttyy ydinvoimalla.

Ydinvoimalat ovat omistajilleen rahakoneita, mutta sijaintikunnissakin, Loviisassa ja Eurajoella, niitä pidetään sampoina, jotka takovat vakautta ja vaurautta.

Kuntatalouden arjesta nekään eivät sentään pelastu, sillä työttömyysluvut, veroprosentit ja vuosikatteet seurailevat yleistä kehitystä. Kun maassa menee heikosti, se kiristää ydinvoimalakuntienkin taloutta, vaikka lamapihdit eivät yhtä tiukasti puristakaan. Eurajoella työttömyys on vuosikymmenet ollut alle maan kuntien keskiarvon.

Fortum Loviisassa ja TVO Eurajoella ovat verotulojen peruspilareita ja elintärkeitä budjettien vakauttajia. Enimmillään TVO:n kiinteistöverot ovat olleet reilun neljänneksen Eurajoen verotuloista. Viime vuonna TVO:n ja Posivan kiinteistövero oli 22 prosenttia verotuloista.

Lue lisää maanantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä