Pienten paikkakuntien terveyskeskuksissa asiakkaat eivät välttämättä saa ehkäisyvalistusta suoraan lääkäriltä tämän uskonnollisen vakaumuksen takia.
Sari-Anna (nimi muutettu) meni synnytyksen jälkitarkastukseen pienellä, pohjoissuomalaisella paikkakunnalla, mutta neuvolakorttiin jäi merkitsemättä synnytyksen jälkeinen ehkäisymenetelmä. Lääkäri ei vain yksinkertaisesti ottanut asiaa puheeksi.
"Terveydenhoitaja kertoi myöhemmin, että lääkärillä on uskonnollinen vakaumus, ja minun pitäisi keskustella ehkäisystä terveydenhoitajan kanssa", hän kertoo.
Sari-Anna sanoo ihmettelevänsä asiaa. "Sellainen on potilaan turhaa pompottelua. Toisaalta hyvä, että asia tulee edes jollain tapaa hoidettua, mutta toisaalta kumma, ettei sitä voinut yhdellä kertaa hoitaa."
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta sanotaan, että synnytyksen jälkitarkastuksessa ehkäisystä pitäisi puhua nimenomaan lääkärintarkastuksen yhteydessä. Mutta pääasia silti on, että potilaat saadaan hoidettua.
"Jos lääkäri katsoo, että vakaumuksen vuoksi ei voi antaa esimerkiksi ehkäisyvalistusta, asia täytyy hoitaa vähintään työjärjestelyin", oikeusturvakeskuksen apulaisjohtaja Tarja Holi sanoo.
Lähtökohtana potilaan
maailmankatsomus
Suomen lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalaisen mukaan potilaan maailmankatsomus on hoitotyön lähtökohta, ei lääkärin.
"Liitossa olemme sitä mieltä, että pitää vetäytyä muihin hommiin, jos uskonto alkaa vaikuttaa työhön", hän toteaa, mutta tosin lisää, ettei ole tavatonta hoitaa näitä asioita niin sanotusti työnjaolla.
Pohjoissuomalaisen terveyskeskuksen äitiysneuvolan terveydenhoitajalta riittää suvaitsevaisuutta uskoville lääkäreille - vaikka se lisää hänen työtaakkaansa. "Lääkärillä on oikeus vakaumukseensa", hän sanoo.
Pohjoisen kunnissa
jatkuva lääkäripula
Pohjoisen kunnissa kärsitään enemmän tai vähemmän jatkuvasta lääkäripulasta, joten tärkeää on, että paikalla on lääkäri, vaikka edes muutaman viikon kerrallaan. "Onko vakaumuksella silloin väliä? Valtakunnallinen linjakin on se, että terveydenhoitajat hoitavat ehkäisyvalistus- ja e-pillereidenjakamispuolen. Kukaan ei ole jäänyt ilman pillereitä, ehkäisyvalistusta tai aborttia", terveydenhoitaja sanoo.
Hän kertoo, että heillä päin ei ole kyse yhdestä tai kahdesta vakaumuksellisesta lääkäristä, ilmiö ei ole siis uusi.
Asiasta puhuminen omalla nimellään ei kuitenkaan houkuttele: ei tosin siksi, että paikkakunta olisi erityisen uskonnollinen. "Olisikin, niin syntyisi lapsia tänne enemmän", terveydenhoitaja naurahtaa.
Jos kuntalainen ei mielestään saa haluamaansa hoitoa, aina voi tehdä valituksen. Osoite on silloin lääninhallitus.
Lääninhallituksessa
ei valituksia
Oulun lääninhallituksen läänin sosiaali- ja terveysneuvos Marja-Leena Kärkkäisen vastaus on lyhyt ja ytimekäs.
"Toistakymmentä vuotta olen tällä paikalla istunut. Yhtään kirjallista valitusta en vielä ole asiasta saanut."
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lääkintäneuvos Eira Helpu puolestaan tietää kertoa, että raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunnassa ei olla havaittu, että missään päin Suomea olisi keskittymää, missä evättäisiin abortteja tavallista enemmän.
Vaalan ja Utajärven peruspalvelujohtaja Maire Ahopelto sanoo, että ainakaan hänen tietoonsa ei suurempia asiakaspalautteita ole tullut.
"Joskus täytyy ottaa huomioon myös asiakkaan vakaumus", Maire Ahopelto sanoo.