Vielä viikko sitten näytti siltä, että Ukrainan kriisissä olisi mahdollista saada alulle prosessi, joka voisi johtaa ajan mittaan jonkinlaiseen kompromissiin.
Geneven yllätyssopimuksen herättämät toiveet ovat kuitenkin haihtuneet nopeasti savuna ilmaan. Tilalle on tullut entistä suurempi huoli kriisin laajenemisesta kohti sotaa. Ylivoimaisesti suurin vastuu kriisin uudesta kärjistymisestä kuuluu Venäjälle.
Venäjän johto ei näytä osaavan valita poliittisen ja sotilaallisen ratkaisun väliltä. Se oli yhtäkkiä valmis sopimukseen, mutta ei ole pannut tikkua ristiin sen eteen.
Poliittinen ratkaisu saattaisi näyttää kotirintamalla Venäjän johdon perääntymiseltä. Suora hyökkäys Ukrainaan olisi taas liian iso riski otettavaksi.
Venäjä näyttääkin valinneen noiden vaihtoehtojen väliltä. Se jatkaa levottomuuksien lietsontaa ja odottaa, että Ukrainan johto tekisi virheen ryhtymällä kurinpalautukseen, josta Venäjä saisi tekosyyn hyökätä Ukrainaan. Venäjän käytännön toiminta ja väitteet Ukrainan kyvyttömyydestä suojella kansalaisiaan ovat hävyttömän kyyninen yhdistelmä.
Venäjän tavoitteena näyttää olevan pelata aikaa, vetää mattoa 25. toukokuuta pidettävien Ukrainan presidentinvaalien alta ja horjuttaa nykyisiä vallanpitäjiä. Tilanteen rauhoittaminen ei sen sijaan näytä kuuluvan Venäjän tavoitteisiin.
Hallintorakennusten valtaukset ovatkin jatkuneet. Kun Ukrainan johto aloitti pienimuotoisen operaation separatisteja vastaan, Venäjän johto ärähti torstaina kuin yhdestä suusta. Sotaharjoitukset Ukrainan rajan lähellä aloitettiin uudelleen.
Venäjä perusteli uusia sotaharjoituksia myös sillä, että puolustusliitto Nato on alkanut lähettää sotilaita itäisiin jäsenmaihinsa eli Puolaan ja Baltian maihin.
Presidentti Vladimir Putin muistutti äskettäin pahaenteisesti, että Venäjän duuman ylähuone antoi hänelle Krimin valloituksen alkaessa valtuutuksen käyttää sotavoimaa Ukrainassa. Valtuutus on yhä voimassa.
Yhdysvaltain ja Ukrainan mukaan niillä on kiistattomia todisteita siitä, että levottomuudet ovat Venäjän orkestroimia ja että mukana on Venäjän erikoisjoukkoja.
Itä-Ukrainassa on nähty tunnuksettomissa asepuvuissa olevia sotilaita, joilla on viimeistä huutoa olevia aseita.
Toisaalta näyttää siltä, etteivät kaikki aseryhmät ole edes Venäjän kontrollissa. Tämä lisää provokaatioiden vaaraa.
Toisin kuin Venäjä, väliaikaishallinto on alkanut panna Geneven sopimusta toimeen. Pääministeri Arseni Jatsenjuk on aloittanut perustuslakiuudistuksen, jolla annettaisiin lisää valtaa alueille. Venäjän kielelle aiotaan antaa erityisasema ja rakennusten valtauksista luopuville armahdus.
Kun ja jos tilanne ei rauhoitu nopeasti, edessä on uusia Venäjän vastaisia pakotteita. Esille nousee varmasti entistä enemmän myös se, onko jo talouspakotteiden aika. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama keskusteli asiasta perjantaina joidenkin EU-maiden johtajien kanssa.
Pääkirjoitus