Hallituksen asettama työryhmä esittää, että niin sanotun sosiaalisen yritystoiminnan lisäämiseksi varattaisiin lisärahoitusta ensi vuoden budjettiin jokaiselle TE-keskukselle miljoona euroa pilottihankkeiden käynnistämiseksi, sekä palkkakustannuksiin 58 miljoonan euron kompensaatiorahaa noin 5000 henkilölle.
Työryhmän tavoitteena on luoda yrityksiä, jotka toimivat avoimilla työmarkkinoilla mutta työllistävät pysyvästi sellaisia työntekijöitä, jotka eivät työkeskuksissa tapahtuneen valmennusohjelman jälkeen työllisty avoimille markkinoille.
”Tällainen työntekijä voi olla esimerkiksi kirvesmies, joka ei kykene nykyaikaiseen urakkavauhtiin mutta tekee muuten laadukasta jälkeä”, sanoo työryhmän työtä Oulussa sosiaalisten yritysten alueverkostopäivillä esitellyt kehittämispäällikkö Antti Paajanen vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämiseen keskittyvästä Vates-säätiöstä.
Tervatulli toimii jo mallin mukaan
Suomessa ei varsinaisia sosiaalisia yrityksiä ole, eikä lainsäädäntökään niitä vielä tunne, Kuitenkin esimerkiksi oululainen Tervatulli on toiminut perustamisvuodestaan 1997 saakka sosiaalisen yrityksen tavoin.
Paajanen luettelee, että hyvän sosiaalisen yrityksen olemassaololle ovat ratkaisevaa hyvä liikeidea, pätevät, motivoituneet vetäjät ja avainhenkilöstö, perus- ja riskipääoman järjestyminen sekä kompensaatiokorvaukset.
Tervatulli Oy:n markkinointipäällikkö Raimo Salmi kertoo, että vuonna 1997 kuulovammaisten työttömyysprosentti oli 60. Nyt se on nolla etupäässä Tervatullin työllistävyyden ansiosta. Yrityksellä ovat hyvät yhteydet muun muassa työvoimaviranomaisiin ja Oulun kaupungin sosiaalitoimeen, mutta se ei saa sen kummempia tukia kuin muutkaan yritykset.
”Meidän ei tarvitse tuottaa voittoa omistajatahoillemme, vaan plus miinus nolla on riittävä tulos. Lisäksi tuotekehittelyssä täytyy olla koko ajan askeleen muita edellä. Esimerkiksi elektronisen romun kierrättäjänä Tervatulli on uranuurtaja”, perustelee Salmi.
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.)valittelee juuri sitä, että lainsäädäntö ei tunne sosiaalisia yrityksiä vielä lainkaan, mutta muutos on vireillä.
”Vajaakuntoisia tarvitaan työmarkkinoilla lähitulevaisuudessa, sillä väestörakenteen muutos on nopea ja raju. Olemme nyt Euroopan toiseksi nuorin valtio, mutta kymmenen vuoden päästä toiseksi vanhin”, Korhonen perustelee.
Vaikka työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut, vajaakuntoisten työnhakijoiden määrä on kasvanut viime vuosina. Siksi sosiaalisten yritysten määrittely ja tukeminen olisi ministerin mielestä tärkeää.
Paajanen vetoaa Vates-säätiön tekemään tutkimukseen, jonka mukaan vajaakuntoisten ja vammaisten työllistäminen on yhteiskunnalle tuottoisa sijoitus: vaikka yhteiskunta tukisi toimintaa rahallisesti, tuki palautuu välittömästi veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina julkiselle sektorille keskimäärin 80-prosenttisesti.