Vajaa kymmenesosa 18--29-vuotiaista on alkoholin suurkuluttajia. Usein suurkulutus liittyy matalaan koulutustasoon tai työttömyyteen. Keskiviikkona julkistetun Nuoret ja alkoholi-kirjan mukaan epäterveelliset elintavat kasaantuvat, sillä myös tupakointi, vähäinen liikunta, lihavuus ja huonot ruokailutottumukset ovat huomattavasti yleisempiä vähiten koulutusta saaneilla kuin muilla.
-- Alhaisimman koulutuksen saaneiden ryhmä on riskialtis syrjäytymiselle, Kansanterveyslaitoksessa työskentelevä tutkija Laura Kestilä sanoo.
Kestilän mukaan18--29-vuotiaiden terveyserot tulevat esille niin monilla mittareilla, ettei huonoimmassa asemassa olevien ennuste ole erityisen valoisa. Jos mitään ei tehdä, vaikutukset näkyvät myöhemmin sekä heidän terveydessään että lastensa elämässä, kun väestön terveyserot kasvavat. Alkoholinkäytön riskirajana pidetään miehillä noin kolmea ja naisilla noin kahta keskiolutpulloa päivittäin.
Kestilä ja Nuorisotutkimusverkoston tutkija Mikko Salasuo peräänkuuluttavat perusterveydenhuollolle nykyistä laajempaa otetta potilaista. Usein kyse on laajemmista pulmista, jos ihmisellä on ongelmia alkoholin liikakäytön kanssa. Heidän mielestään valtion tukia pitäisi miettiä uudelleen siten, että ne varmasti hyödyttäisivät myös huono-osaisia.
Suurin osa pärjää hienosti
Toisaalta suurin osa nuorista aikuisista on terveitä, pärjää hyvin ja käyttää myös alkoholia melko maltillisesti. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi opiskelijat eivät juo erityisen paljon. Sekä opiskelijoista että työssä olevista vain joka kahdeskymmenes on suurkuluttaja.
-- Osalla ihmisistä on loistavat mahdollisuudet tehdä hyviä valintoja ja harrastaa monenlaista elämyselämää. Huonoimmassa asemassa jo valmiiksi olevat taas tekevät usein huonoja valintoja ja heidän on vaikea kavuta ylöspäin, Salasuo sanoo. Hän on nuorten aikuisten alkoholinkäyttöä selvitelleen artikkelin toinen kirjoittaja.
Joka kymmenes on raitis
Nuoret aikuiset ja keski-ikäiset juovat enemmän alkoholia kuin muut. Miehet juovat enemmän kuin naiset. 18--29-vuotiaista naisista 85 ja miehistä 88 prosenttia käyttää alkoholia. Noin kymmenesosa ei ole koskaan edes käyttänyt alkoholia ja kaksi prosenttia oli lopettanut käytön. Tutkimuksen aineisto on saatu Terveys 2000 -tutkimuksesta.
Salasuo ja Kestilä pitävät vuosia jatkunutta kansalaisten jakautumista hyvin ja huonosti pärjääjiin huolestuttavana. Ihmiset joutuvat erilaisiin asemiin jo varhain. -- Sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymisvaaraa lisäävät myös pätkätyöt ja nuorten epävarmuus siitä, tuoko koulutus turvaa. Myös pienten paikkakuntien työttömyys ja massairtisanomiset altistavat syrjäytymiselle ja alkoholin liikakäytölle, Salasuo kuvailee.