Yritysten odotukset jatkuvat surkeina, kertoo EK:n suhdannebarometri. Pohjois-Suomessa näkymät ovat vähemmän huonot kuin muualla, mutteivät täälläkään kehuttavat.
Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n suhdannebarometreihin on viime kuukausina liitetty tavallista kovempia odotuksia. Ne voi tiivistää kysymykseen "joko?". Vastaus on tähän asti ollut "ei", ja niin se on myös torstaina julkistetun raportin perusteella: yritysten odotukset tulevasta ovat yhä sukelluksissa.
Vähäisiin valopilkkuihin kuuluu se tieto, että lähikuukausien näkymiä kuvaava saldoluku on esimerkiksi tammikuusta hiukan kohentunut. Olennaisempaa on kuitenkin se, että edelleenkin selvästi suurempi osa niin teollisuuden, rakentamisen kuin palveluidenkin yrityksistä uskoo suhdanteen yhä heikkenevän.
Jos odotukset pitävät kutinsa, Suomessa sukelletaan siis nykyistäkin syvemmälle. Kulma vain ei enää ole niin jyrkkä kuin vielä muutama kuukausi sitten.
Sopii toivoa, että vanha hokema, jonka mukaan pörssikurssit ennakoivat reaalitalouden käänteen puolisen vuotta etuajassa, pitäisi paikkansa. Suomessa kurssit ovat nyt nousseet pari kuukautta. Tämän perusteella ensimmäiset todelliset nousun merkit olisivat käsillä alkusyksystä.
Usko hokeman todistusvoimaan ei kuitenkaan ole järin vahva. Tästä kertoo nähdystä pörssikäänteestä käytetty sanonta "kuolleen kissan pomppu" ja nousun kutsuminen yli-innokkaiden sijoittajien "ääliöralliksi".
Ennen kuin todellinen nousu alkaa, kuullaan vielä monia huonoja uutisia. Etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa väkeä sanotaan irti ja lomautetaan tahtiin, joka EK:n arvioiden mukaan olisi tähän asti nähtyäkin kovempaa.
Helpotusta tuo se, että samanlaisiin lamasyövereihin kuin viime vuosikymmenen alussa ei nyt pudota ainakaan työttömyydessä. Tällä vauhdilla on todennäköistä, että kymmenen prosentin työttömyysraja puhkaistaan, mutta viime laman yli 18 prosentin lukemiin ei missään tapauksessa vajota.
Pohjoisessa voidaan iloita siitä, että täällä näkymät eivät ole niin huonot kuin maassa keskimäärin. Teollisuudessa ja rakennusalalla kaksi yritystä kolmesta uskoo näkymien pysyvän ennallaan, 14 prosenttia paranevan ja 19 huononevan. Palveluissa lähikuukaudet ovat kuitenkin selvempää alamäkeä.
EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs kuulutti torstaina uusia toimia, joilla elinkelpoiset yritykset kannatellaan kriisivaiheen yli. Osoitteita oli kaksi: hallitus ja palkoista lähiaikoina neuvottelevat liitot. Huudot kannattaa ottaa kummassakin paikassa vakavasti, sillä laitumella on nyt oikeasti susi. Kotimaassa kuultaneen uusista elvytystoimista viimeistään elokuussa hallituksen budjettiriihessä.
Kylmä tosiasia vain on, että mitä Suomessa sitten tehdäänkin, suurin vetoapu on saatavissa maailmalta. Se tulee, kun on tullakseen. Suomen ulkopuolella kyse on monen toimijan panoksesta.
Euroopan keskuspankki EKP pumppasi torstaina omalta osaltaan kipuruiskeen maanosaan tuskaan alentamalla jälleen ohjauskorkoaan. EU:n jäsenmaat ovat laatineet näyttäviä elvytyspaketteja, mutta julkikuvan toisella puolella on karuja protektionistisia operaatioita. Unionin komission äskettäisen selvityksen mukaanhan 14 EU:n jäsenmaata on ottanut talouskriisin aikana käyttöön kauppaa vääristäviä tuki- ja suojatoimia. Nämä toimet iskevät pahimmin vientiriippuvaisiin maihin kuten Suomeen.
EK:n pitää katsoa myös peiliin. Tässä tilanteessa laaja palkkaratkaisu toimisi paremmin kuin sen dogmaattisesti ajamat liittosopimukset.