Vai­vais­koi­vi­kos­sa kes­kel­lä Oulua

Enää 25 metriä. Nyt kymmenen. Eteen tulee retken viides tai kuudes oja, vielä sen yli, sitten pari metriä ja siinä se on: tuleva Oulun keskipiste. Kun Oulu ja Ylikiiminki yhdistyvät 1.1.2009, laajentuneen kaupungin keskipiste tulee olemaan ojitetulla suolla, 1 100 metriä Ylikiimingin kirkosta luoteeseen.

Enää 25 metriä. Nyt kymmenen. Eteen tulee retken viides tai kuudes oja, vielä sen yli, sitten pari metriä ja siinä se on: tuleva Oulun keskipiste. Kun Oulu ja Ylikiiminki yhdistyvät 1.1.2009, laajentuneen kaupungin keskipiste tulee olemaan ojitetulla suolla, 1 100 metriä Ylikiimingin kirkosta luoteeseen. Välissä on tosin Kiiminkijoki. Helpoiten paikalle pääsee Liikasentien päästä, josta kävelyä tulee noin 900 metriä.

GPS-laite ilmoittaa paikannustarkkuudeksi viisi metriä ja Maanmittauslaitoksen laskemien keskipisteen koordinaattien virhearvio on metri suuntaan tai toiseen. Aivan tarkkaan ei siis pysty sanomaan, minkä näreen kohdalla haettu paikka on. On aivan mahdollista, että keskipiste on keskellä ojaa.

Joka tapauksessa paikkaa ei voi kovin hohdokkaaksi sanoa: entinen räme, joka ojituksen jälkeen kasvaa mäntyä. Vaivaiskoivuissa ja vaiveroissa ruska ei hehku, mutta ehkä kuitenkin vähän piristää sateista ja harmaata päivää. Liikenteen äänet kuluvat selvästi kirkolta ja tuuli humisee puissa.

Tästä tuskin muodostuu vetovoimaista matkailukohdetta.



Pahvikarttametodilla tasapainoon


Jos ollaan tarkkoja, niin kyse ei ole keskipisteestä vaan massakeskipisteestä eli kansanomaisemmin ilmaistuna painopisteestä.

"Jos Oulu ja Ylikiiminki leikataan pahvikartalta rajojaan myöten ja laitetaan nuppineulan päähän, se pysyy tässä pisteessä tasapainossa", havainnollistaa yli-insinööri Ossi Jokinen Maanmittauslaitoksesta.

Pisteen sijainnin laski Kalevalle Maanmittauslaitoksen diplomi-insinööri Ilkka Vanhamaa. Laskenta on tehty 25.9.2008 kiinteistörajojen mukaisista kuntarajoista.

Vanhamaa laski itse asiassa kaksi painopistettä, toisessa on mukana Oulun ja Ylikiimingin enklaavit, toisessa ei. Eroa näillä on noin 90 metriä, eli samalla suolla ollaan. Korkeintaan oja vaihtuu toiseksi, mutta samannäköisiä ne kaikki ovat.

Keskipisteen kanssa painopisteellä ei ole mitään tekemistä, Jokinen painottaa. Keskipiste on enemmänkin sopimuskysymys. Monet oululaiset varmaankin ehdottaisivat keskipisteeksi Rotuaarin palloa, myös kuntaliitoksen jälkeen.

Painopisteenkin voi laskea monella tavalla. Sehän tiedetään Suomen keskikohdan määrittelystä, jonka jäljiltä "Suomen virallisia keskipisteitä" on tai on ollut ainakin Kärsämäellä, Kestilässä, Haapajärvellä ja Piippolassa. Viimeksi mainittua tosin pidetään tällä hetkellä oikeimpana.

Painopiste voidaan laskea pelkästään manneralueelle tai manneralueelle ja saarille tai vielä laajemmin vesialueet mukaan lukien aina aluemeren ulkorajaa myöten.

Puolangalle määritetty Manner-Suomen keskikohta perustuu puolestaan valtakunnan pohjoisimman ja eteläisimmän mannerpisteen leveysasteen keskiarvoon pohjois-eteläsuunnassa ja tälle kohdalle piirretyn leveyspiirin puolittamiseen. Se onkin selvästi erillään Siikalatvan keskipisterykelmästä.

Nyt määritetyn painopisteen laskennassa ovat mukana Oulun merialueet. Maankohoaminen ei siis hivuta pistettä länteen. Alueliitokset tai vesialueiden rajojen uudelleenmäärittelyt sen sijaan luonnollisesti vaikuttaisivat painopisteen sijaintiin.

Ilmoita asiavirheestä