Kuopio Hyvinvointivaltion perusta on Suomessa niin vahva, ettei syrjäisen maaseutukunnan väestön hyvinvointi ole mitenkään erityisesti uhattuna, arvioidaan Kuopion yliopistossa perjantaina tarkastetussa väitöskirjassa.
Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Jari Kainulaisen mukaan syrjäkuntia ei tämän perusteella voida osoittaa kasvukeskusten kuntiin verrattuna huono-osaisemmiksi.
Kainulainen tutki sukupolvien elämänlaatua ja identiteettiä syrjäisessä maaseutukunnassa 2000-luvun alussa. Tutkimuskohteina olivat Sotkamon kunnan asukkaat.
Tutkimuksen mukaan kuntatasolla väestön viihtyvyys ei tunnu olevan yhteydessä asuinaluetyyppiin, kuten taajamaan tai haja-asutusalueeseen.
- Ihmiset viihtyvät yleensä omalla asuinalueellaan sen yhteiskuntateknisestä laadusta riippumatta, Kainulainen toteaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kuntien välillä on varmasti eroja väestön hyvinvoinnissa.
Tutkimuksen mukaan työ ja toimeentulo ovat elämänlaadun ehtoja, mutta sosiaaliset seikat sen laatua. Kunnan elinvoimaisuus on ihmisten viihtyvyydelle ensiarvoisen tärkeää. Yksittäisistä seikoista luonto ja ympäristö ovat viihtyvyydelle selvästi merkittävimpiä. Tärkeitä ovat myös perhe ja koti.