Tuoreen väitöskirjan mukaan Suomessa esiintyvä ihmiskauppa on luultua monimuotoisempi ilmiö. Tutkimuksen mukaan ihmiskauppaa tapahtuu monilla työ- ja yksityiselämän sektoreilla. Hyväksikäyttö voi olla seksuaalista, taloudellista, psykologista, fyysistä tai eri tavoin työhön liittyvää.
Tutkimuksen mukaan ihmiskauppa on paljon muuta, kuin ammattirikollisten organisoimaa prostituutioon liittyvää toimintaa, jossa uhrit ovat nuoria naisia ja tekijät miehiä.
Tutkimuksen mukaan ihmiskauppa on muuttanut muotoaan jonkin verran 1990-luvulta 2010-luvulle tultaessa.
– Laajamittaisten paritusoperaatioiden sijaan Suomessa tunnistetaan nykyisin aiempaa paremmin hyväksikäyttöä, joka tapahtuu yksittäisten ihmisten välillä ja toisinaan lähisuhteissa erilaisissa työ- ja yksityiselämän konteksteissa, väitöskirjatutkija Minna Viuhko kertoo.
Tutkimuksen mukaan ihmiskauppaa tapahtuu myös kantasuomalaisten välillä, vaikka suurelle yleisölle ihmiskauppa saattaa edelleen näyttäytyä ainoastaan ulkomaalaiskysymyksenä.
Väitöstutkimus käsittelee ihmiskaupan uhreja, rikoksentekijöitä ja heidän välisiä suhteitaan. Tekijöiden ja uhrien välinen valtasuhde on ihmiskaupassa epätasapainossa. Tekijät sitovat uhria hyväksikäyttösuhteeseen monin tavoin, eikä uhrin liikkumisvapautta ole välttämättä konkreettisesti rajoitettu.
– Tällaisia ovat esimerkiksi pelko, rahattomuus ja velka, kielitaidottomuus ja hankaluudet toimia vieraassa maassa sekä se, ettei ole paikkaa minne mennä tai ajatus, että ”kohta tilanne paranee”. Pakeneminen voi olla myös konkreettisesti mahdotonta, koska henkilön liikkumista vahditaan ja rajoitetaan, Viuhko kertoo.
Tutkimuksessa selvisi, että tekijät rajoittavat uhrien toimintaa esimerkiksi väkivallan, läheisiin kohdistuvan uhkailun ja taludellisen kontrollin avulla. Ulkomaalaisten uhrien olleessa kysessä heidän integroitumistaan ja tutustumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan rajoittaa.
Tutkimuksessa tarkastellaan rikoksentekijöiden ihmiskaupan uhreihin kohdistamaa väkivaltaa, pakottamista ja kontrollia eri näkökulmista ja erilaisissa konteksteissa. Tutkimuksessa on käytetty aineistona muun muassa tuomioita ja esitutkintapöytäkirjoja, ihmiskaupan tai sen kaltaisen hyväksikäytön uhrien haastatteluita sekä asiantuntijahaastatteluita.Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa lauantaina 8.2.2020.