Suomalainen maatalous keskittyy tulevien 20 vuoden aikana Etelä- ja Länsi-Suomen viljaville alueille, mutta Itä- ja Pohjois-Suomen maaseudut autioituvat. Samalla muuntogeenisten kasvilajikkeiden viljely laajenee Suomessa, ennustaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Pasi Rikkonen.
Rikkonen selvitti väitöstutkimuksessaan maatalouden tulevaisuuden näkymiä 20 vuoden päähän. Tuotannon keskittyminen parhaille alueille oli Rikkosen tekemien kyselyjen perusteella todennäköisin tulevaisuudenkuva.
Rikkosen kyselyyn vastanneet asiantuntijat arvioivat, että tilaluku puolittuu vuodesta 2000 vuoteen 2025 mennessä 39 000 maatilaan. Muuntogeenisiä kasvilajikkeita, kuten perunaa, tuotetaan jo viidenneksellä viljelyalasta. Lisäksi ilmastonmuutos alkaa mahdollistaa myös muuntogeenisen maissin viljelyn. Kokonaistuotanto pysyy ennallaan, mutta tuonti kasvaa.
Asiantuntijat luottivat Suomen kykyyn torjua vakavia eläintauteja ja eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Tutkimukseen osallistuneet eivät uskoneet skenaarioon, jossa hullun lehmän tauti leviäisi Suomeen vuonna 2016 ja romahduttaisi karjatalouden. Suomessa on tähän asti löytynyt yksi BSE-tapaus.
Väitöstutkimuksen kyselyyn vastasi 101 asiantuntijaa maataloustutkimuksesta ja -hallinnosta, elintarviketeollisuudesta ja -kaupasta, tuottaja-, kuluttaja- ja neuvontajärjestöistä sekä maatalousmedioista. Kyselykierrokset tehtiin vuosina 2002-03.
Väitöskirja tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa ensi viikon perjantaina.