Koirien taipumus väistää ihmisten uhkaavia eleitä voi olla kesyyntymisen tuote. Koirat muistuttavat katselukäytöksessään ihmisiä, joten ilmeisiin reagointi voi olla evolutiivisesti vanha kyky.
– Koirat ovat erityisen herkkiä ihmisen sosiaalisille viesteille ja konflikteja välttääkseen ne suhtautuvat ihmisten uhkaeleisiin mieluummin sovittelevasti kuin provosoituen, kertoo väistöskirjatutkija Sanni Somppi Helsingin yliopistosta.
Tulokset osoittavat, että ilmeestä riippumatta koirat kohdistavat huomionsa ensin silmiin ja katsovat silmien aluetta pidempään kuin nenää tai suuta. Eri ilmeiden tulkinnassa avainasemassa on kuitenkin silmien, nenän ja suun muodostama kokonaisuus.
Koirat kiinnittivät korostuneesti huomiota lajitovereittensa uhkailmeisiin, kun taas ihmisten uhkailmeet saivat aikaan nopean väistöreaktion.
Kansainvälisesti uraauurtavat tutkimustulokset tukevat Darwinin väitteitä.
Tulokset valottavat ensimmäisenä maailmassa katseenseurannalla, kuinka ei-kädelliset eläimet tarkastelevat kasvojen ilmeitä. Jo 150 vuotta sitten Darwin esitti, että sosiaalisten nisäkkäiden kasvonilmeisiin perustuvassa kommunikaatiossa on yhtäläisyyksiä.
Helsingin yliopistossa professori Outi Vainion tutkimusryhmän kehittämän menetelmän avulla saadut uudet tulokset antavat entistä laajempaa tieteellistä tukea Darwinin väitteelle.
Aiemmin sama tutkimusryhmä on havainnut, että sosiaalisesti merkitykselliset kohteet, kuten tutut kasvot ja kommunikatiiviset kehon eleet, vetävät koirien huomion puoleensa.
