Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan K-kauppiaat eivät luota Keskoon. Kauppatieteiden maisteri Jari Paulamäen tekemässä haastattelututkimuksessa kauppiaat kokivat, ettei Kesko ole kiinnostunut heidän tiedoistaan paikallisesta kaupankäynnistä.
Kauppiaat kokivat myös, että ketjussa toimiminen rajoittaa heidän toimintavapauttaan. Suurin osa haluaisi vaikuttaa enemmän liikkeensä tavaravalikoimaan, tuotteiden hinnoitteluun ja markkinointiin.
"Tutkimus osoitti, että supermarketeissa kauppiaalla on selvästi enemmän toimintavapautta eikä sen puutteesta valitetakaan. Market-kauppiaat sen sijaan kokevat, että heidän toimintansa on varsin rajoitettua."
Paulamäen mukaan K-kauppiasyrittäjät toivoivat enemmän toimintavapautta, koska heidän on vastattava oman liiketoimintansa kannattavuudesta. Siihen he tarvitsevat riittävästi yrittäjätuloa.
"Yrittäjän usko omiin kykyihin on kova. Jos myynti ja tulos eivät ole hyvät, niin helposti tulee mieleen, että jos saisi tehdä vapaammin, niin pärjäisi paremmin."
Kauppiaat kokivat myös olevansa epävarmoja kauppiasyrittäjyyden tulevaisuudesta. Se puolestaan lisää Paulamäen mukaan epäluottamusta ketjuun ja heijastuu sitä kautta myyntiin ja kaikkeen toimintaan.
"Kauppiaista tulee helposti varovaisia. Jos kauppiaalta odotetaan innovatiivisuutta ja riskinottokykyä, niin epävarmalta kauppiaalta ei voi kovin paljon odottaa."
Keskossa saatu päinvastaisia tuloksia
Keskossa ja K-ruokakauppiasyhdistyksessä väitöstutkimuksen tuloksia pidetään menneen talven lumina.
Keskon viestintäjohtaja Paavo Moilanen sanoo, että ketjun omat tutkimukset osoittavat, että kauppiaiden tyytyväisyys on parantunut huomattavasti parin viime vuoden aikana. Lisäksi tyytyväisyys ja luottamus Keskoon ovat nyt erinomaisella tasolla.
Moilasen mukaan yli tuhannen kauppiaan joukosta löytyy luonnollisesti aina eriäviä mielipiteitä. Ongelmia ei kuitenkaan tule, kun yhteisestä hinnoittelusta ja tuotevalikoimasta on määritelty selkeästi ketjusopimuksessa.
"Jos valikoima- ja hinnoittelupeli löysättäisiin täysin vapaaksi, koko ketjussa menetettäisiin tehokkuusetuja. K-kauppiaat tietävät ja ymmärtävät nykyisin varsin hyvin, että hintakilpailukyky, ketjutoiminnan tehokkuus ja se, että kaupat ovat asiakasnäkökulmasta hyviä ja tehokkaasti toimivia, vaatii sovittuja pelisääntöjä."
Moilanen muistuttaa, että nämä pelisäännöt on määritelty ketjusopimuksissa, joten jokainen mukana oleva kauppias tuntee ne aloittaessaan.
K-ruokakauppiasyhdistyksen puheenjohtaja, K-supermarket-kauppias Esa Kiiskinen kirjoitti Kauppalehdessä, että epävarmuus kauppiasyrittäjyysmallin jatkumisesta on täysin muuttunut Keskon vuonna 2005 tekemän strategialinjauksen jälkeen.
Lisäksi hän sanoo kauppiaiden olevan hyvin edustettuina ketjujen suunnitteluryhmissä ja johtokunnissa.
Moilanen uskoo, että Paulamäen tutkimustuloksiin ovat vaikuttaneet Keskon vuonna 2001 käyttöönottamat uudet ketjusopimukset. Kesko ryhtyi silloin vahvistamaan ketjuohjausta vastapainoksi tiukasti ohjatulle S-ryhmälle, joka riisti markkinaosuuksia K-ryhmältä.
Tuolloin muun muassa osa Citymarket-kauppiaista hylkäsi uuden sopimuksen, koska heitä ei miellyttänyt itsenäisyyden vähentyminen. Kesko irtisanoi kauppiaiden vanhat sopimukset.
"Aina, kun sopimus- tai toimintamalliin tehdään isompia muutoksia, se aiheuttaa hetkellisen notkon tyytyväisyyteen", Moilanen sanoo.