Yli puolet dementiaa sairastavista jää ilman diagnoosia, selviää Turussa perjantaina tarkastetusta väitöksestä. Perusterveydenhuollon sairauskertomuksissa dementiadiagnoosi oli kirjaamatta kahdella kolmasosalla lievästi dementoituneista ja yli puolella keskivaikeasti dementoituneista.
Potilaille ei oltu tehty rutiininomaisesti tutkimuksia, joilla selvitetään muistihäiriöitä. Tutkimukset tehtiin yleensä taudin myöhäisessä vaiheessa, lääketieteen lisensiaatti Minna Löppönen katsoo.
Dementiaa sairastavien oheissairaudet jäävät väitöksen mukaan usein ilman hoitoa. Yli 60 prosentilla dementiapotilaista oli yksi tai useampi aiemmin tunnistamatta jäänyt oheissairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai kohonnut kolesteroli. Dementiaa sairastamattomista uusia oheissairauksia löytyi alle puolelta.
Myös dementikkojen lääkintä osoittautui puutteelliseksi. Lähes puolet lievää dementiaa sairastavista käytti sekavuustiloille altistavia antikolinergisiä lääkkeitä, joiden käyttöä heidän tulisi välttää.
Sydän- ja verisuonitaudeista kärsiville iäkkäille dementikoille määrättiin vähemmän näyttöön perustuvia lääkehoitoja kuin muille potilaille. Myös aivohalvausta ja verenpainetautia sairastavat dementikot saivat muita vähemmän lääkkeitä.
Väitöksen mukaan perusterveydenhuollossa tarvitaan aktiivisempaa otetta dementian diagnosoimisessa. Etenkin lievää dementiaa sairastaviin on kiinnitettävä tarkemmin lääketieteellistä huomiota.
Tutkimukseen osallistui yli 1 200 henkilöä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta. He kaikki asuivat Liedon kunnassa. Suomessa asuu noin 120 000 dementiapotilasta, ja vuosittain dementoivaan sairauteen sairastuu 12 000 ihmistä.