Työvoimapoliittisen koulutuksen nykyaikainen oppimiskulttuuri on vieras ikääntyville pitkäaikaistyöttömille. Pahimmillaan koulutus voi aiheuttaa hämmennystä ja jopa elämänhallinnan hajoamista.
-- Nykyinen koulutus- ja oppimiskulttuuri vaatii oman elämäntilanteen ja menneisyyden arviointia ja ammattitaidon päivittämistä. Ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät eivät kuitenkaan jäsennä itseään ja identiteettiään tällä tavalla, YTM Piia Silvennoinen sanoo.
Silvennoinen tutki väitöskirjassaan, millainen merkitys työvoimapoliittisella koulutuksella on ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien elämässä. Silvennoisen mukaan ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät arvioivat koulutusta sen työllistävän vaikutuksen kautta. Mitä vähemmän koulutus työllistää, sitä enemmän sen muut merkitykset menettävät arvoaan työttömien elämässä.
Tutkimukseen haastatellut yli 45-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät eivät kokeneet ammattitaitonsa vanhentuneen eivätkä siksi tunteneet tarvetta kouluttaa itseään. Yhteiskunnan heihin kohdistamiin koulutusvaateisiin he suhtautuivat varsin ristiriitaisesti.
Silvennoisen mielestä työvoimapoliittisia koulutuksia suunniteltaessa tulisi huomioida paremmin kohderyhmän ikä ja tapa jäsentää itseään. Myös työn ulkopuolista elämänhallintaa tulisi tukea enemmän.
Silvennoisen väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina.