Oulu Toimiva kielitaito ei ole aina sama asia kuin muodollinen kielitaito. Toimivan kielitaidon käsite on suhteutettava kielenkäyttötilanteen vaatimuksiin ja yksilön kykyyn toimia vaatimusten mukaisesti.
Tätä korostaa fil. maist. Anne Sjöberg tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Riittävä ja toimiva kielitaito on hänen mukaansa sitä, että viestintätilanteen osapuolet kokevat pääsevänsä asettamiinsa viestinnällisiin tavoitteisiin.
- Kieli on työkalu työelämässä, hän tiivistää.
Muodollisesti hyvinkin vajaa kielitaito voi tutkijan mukaan riittää, koska käytettävissä on laaja kirjo viestintäkeinoja.
Sjöberg on myös sitä mieltä, että suomalaisille tyypillinen pyrkimys täydellisyyteen vieraan kielen puhujana voi olla rasite.
- Kielitaito voi olla riittämätön, mutta myös vääränlainen eli vahva alueilla, joita työtehtävissä ei tarvita, hän sanoo.
Kielitaito voi tutkijan mukaan olla jopa liian hyvä, jolloin vaikeutena on löytää toimiva välikielen taso huonommin kieltä puhuvan puhekumppanin kanssa.
Keski-ikäiset laskevat
virhepisteitä
Itseluottamus kielenkäyttäjänä on Sjöbergin mukaan hyvin tärkeää.
- Kouluopetus varsinkin keski-ikäisillä on opettanut virhepisteiden laskemiseen viestinnän toimivuuden sijaan, tutkija muistaa.
Suurimmat ongelmat ovat hänen mukaansa edelleen suullisessa viestinnässä, mutta vaikeuksia on myös kuullun ymmärtämisessä. Työelämän tilanteista puhelinkeskustelut koetaan vaikeimmiksi.
Nuoremmalla ikäluokalla on usein toimiva peruskielitaito, mutta puutteita on nimenomaan kirjoittamisen ja sanaston sekä tilannekohtaisen viestintätaidon alueella.
Heijastusta koko
työyhteisöön
Sjöberg on sitä mieltä, että toimivan kielitaidon puute voi heijastua koko työyhteisöön.
Kielellisesti vaativia tilanteita vältellään, kielitaitoa vaativat tehtävät kasaantuvat kieltä osaaville. Myös väärinkäsityksiä ja informaatiokatkoksia aiheutuu samoin kuin toimintojen tarpeetonta ja liiallista hidastumista. Myös henkilöstön siirtymistä muihin tehtäviin tapahtuu joko liiallisen työtaakan tai kielitaidon puutteen vuoksi.
Puutteet koetaan tutkijan mukaan henkisesti raskaiksi, ja yrityksissä kaivataan kielitukea.
Koulutus yhteistyötä
Koulutus ja koulutustarpeet eivät kuitenkaan aina kohtaa. Sjöberg korostaa, että koulutus tulisi suunnitella yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Tutkija pahoittelee, että koulutukseen eivät välttämättä hakeudu ne, jotka sitä eniten tarvitsevat, vaan aktiiviset ovat tässäkin aktiivisia. Ongelmana on myös hankitun kielitaidon jääminen käyttämättömäksi, sillä työtehtävät eivät tavallisesti muutu lisääntyneen kielitaidon myötä.
Kielitestejä yrityksissä käytetään enimmäkseen lähtötason selvittämiseksi kielikoulutusta varten. Nettipohjainen kielitaidon testaaminen koetaan suurena mahdollisuutena. Puutteena tutkija näkee sen, että edelleen puuttuu yleiseurooppalainen kielitesti.
Sjöbergin väitöskirja Toimiva kielitaito työelämän englannissa - kielenkäyttäjän, kielikoulutuksen ja kielen testaamisen näkökulma tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina.
Englannin kielen taidon yleistasoa Suomessa Sjöberg pitää hyvänä. Tutkimusmenetelmänä hän on käyttänyt muun muassa haastatteluja.