Väitös: tek­no­lo­gia­pro­jek­ti tähtäsi tek­ni­ses­ti it­se­var­mem­paan Suomeen

Suomalaiskansallisella teknologiaprojektilla on pitkät ja mutkikkaat juuret, kertoo kulttuurihistorian väitöstutkimus Ilmarisen Suomi ja sen tekijät.

Suomalaiskansallisella teknologiaprojektilla on pitkät ja mutkikkaat juuret, kertoo kulttuurihistorian väitöstutkimus Ilmarisen Suomi ja sen tekijät.

Keskeinen suomalaisten teknologisen tulevaisuuden suunnittelija oli fyysikko Erkki Laurila (1913-1998). Petri Pajun väitöskirjan mukaan Laurila vaikutti pian sodan jälkeen monipuolisesti suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen ja oli tekemässä teknologiasta kansallista projektia. Akateemikko Erkki Laurilan sanoin tarkoitus oli tehdä "Väinämöisen Suomesta" myös "Ilmarisen Suomi", teknisesti itsevarma ja itsenäisempi maa.

Väitöstutkimuksen kohteena on yksi Laurilan ja muiden hankkeista, Suomen ensimmäiseksi suunnitellun ESKO-tietokoneen rakentaminen 1950-luvulla. Tulosten mukaan myös ESKO oli tärkeä osa ja väline Suomen teknistämisessä ja kulttuurisessa muutostyössä, vaikka itse ESKO-koneen valmistuminen myöhästyi pahasti.

ESKOn kohtalosta huolimatta tietokonetta tehnyt Matematiikkakonekomitea sai paljon aikaan. ESKOn tekijät yhdistivät tekniikan ja kansalliset perustelut rakentaessaan uudenlaista, teknisesti taitavaa "Ilmarisen Suomea" yhdessä ja kilvan muiden tahojen kanssa ja tuottaessaan teknologiasta kansallista projektia suomalaisille.

Valtiollisen komitean työ myötävaikutti niin IBM:n menestykseen Suomessa, valtiojohtoisen tiedepolitiikan alkuun kuin Nokian edeltäjän Kaapelitehtaan elektroniikkaosaamisen syntyyn.

Tutkimus "Ilmarisen Suomi" ja sen tekijät tarkastettiin Turun yliopistossa toukokuussa.

Ilmoita asiavirheestä