Lohikalojen elinympäristöt ovat tuoreen tutkimuksen mukaan muuttuneet myös rakentamattomissa vesistöissä. Lohikalat ovat herkkiä ympäristömuutoksille, ja esimerkiksi suo-ojitusten vaikutukset näkyvät kaloissa.
Tämä käy ilmi fil. lis. Anne Laineen väitöstutkimuksesta. Hänen mukaansa muutosten syynä ovat usein uomien perkaukset, mutta myös valuma-alueilla tehdyt laajat ojitukset, jotka ovat heikentäneet kutu- ja poikastuotantoalueiden laatua. Tutkija perääkin nykyistä tehokkaampia vesiensuojelumenetelmiä.
Laine on tutkinut ojitusalueilta tulevan kiintoainekuormituksen vaikutuksia lohikalojen lisääntymiseen ja poikasten menestymiseen. Hän on selvittänyt myös vaelluskalojen kulkuun vaikuttavia tekijöitä rakennetuissa joissa. "Nämä seikat ovat oleellisia lohikantojen elvytysprojektien toteutumisen kanalta", Laine korostaa.
"Vesivoimalaitokset patoineen ovat estäneet kutunousun jokiin ja samalla kalojen tuotantoalueet ovat vähentyneet. Useiden jokien alkuperäiset lohi- ja taimenkannat on menetetty", hän suree. Pohjois-Pohjanmaan jokien luonnontilaa on heikentänyt huomattavasti valuma-alueelta tuleva kiintoainekuormitus ja rehevöityminen. Tulokset osoittavat, että ojitettujen suoalueiden alapuolisissa koskissa istutettujen lohenpoikasten säilyvyys oli heikompi, poikaset olivat keskimäärin pienempiä ja niiden mahoissa oli vähemmän ravintoa kuin ojitusalueiden yläpuolisissa koskissa. Myös mädin hautoutumistulos oli heikompi.
Jos padotussa joessa kutu- ja poikastuotantoalueet ovat riittävän hyvässä kunnossa, voidaan vaelluskalojen luonnollinen lisääntyminen palauttaa rakentamalla vaellusesteisiin kalatiet. Kalateiden tehokkuus riippuu Laineen mukaan kuitenkin monista tekijöistä. "Suunnittelussa tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon kohdelajien vaelluskäyttäytyminen ja vaatimukset virtausten suhteen. Näissä saattaa olla huomattaviakin eroja riippuen kalan koosta, lajista ja nousuajankohdasta", Laine opastaa.
Hänen väitöskirjansa Lohikantojen palauttaminen boreaalisiin jokiin: jokirakentaminen ja hajakuormituksen aiheuttamat erityisongelmat tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina. Vastaväittäjänä on dosentti Jaakko Erkinaro, kustoksena toimii professori Jussi Hooli.