Jääkiekko: Kärpät hävisi vii­mei­sen lii­ga­kamp­pai­lun­sa Ha­ka­met­säs­sä jat­ko­ajal­la

Pääkirjoitus: Köy­hil­le pu­toi­lee nyt vain muruja rik­kai­den ro­ko­te­pöy­dil­tä, eikä se ole edes jäl­kim­mäi­sen joukon etu

Väitös pu­reu­tuu Kan­sal­lis­teat­te­rin his­to­riaan

Suomen kansallisteatteri oli vuosina 1934-1950 paljon poliittisempi ja yhteiskunnallisiin murroksiin kantaaottavampi kuin muistelmat ja historiikit antavat ymmärtää.

Suomen kansallisteatteri oli vuosina 1934-1950 paljon poliittisempi ja yhteiskunnallisiin murroksiin kantaaottavampi kuin muistelmat ja historiikit antavat ymmärtää.

Tähän lopputulokseen on alkuperäislähteiden perusteella päätynyt teatteritaiteen tutkija Hanna Korsberg, joka väittelee aiheesta tänään Helsingin yliopistossa.

Väitöksen mukaan esimerkiksi jatkosodan aikana Kansallisteatterin ohjelmistoon valittiin useita saksalaisia näytelmiä ja Kansallisteatterin johtokunta tarjosi Kansallisteatteria politiikan välineeksi vahvistamaan Suomen ja Saksan suhteita. Johtokunta suunnitteli muun muassa Kansallisteatterin vierailua Schiller-teatteriin Berliiniin näytäntövuonna 1942-43, mutta suunnitelma kariutui.

Sodan päätyttyä Kansallisteatteri kielsi jyrkästi sodanaikaiset yhteytensä Saksaan.

Korsbergin teatteritaiteen alaan kuuluva väitöskirja Politiikan ja valtataistelun pyörteissä. Suomen kansallisteatteri ja epävarmuuden aika 1934-1950 ilmestyy myös Liken kustantamana aloittaen samalla kustantamon uuden väitöskirjasarjan.