Omasta yrityksestään luopuvat perheet haluavat myydä elämäntyönsä samankaltaiselle ostajalle. Perheet toivovat, että yritys jatkaa toimintaansa ja työntekijät säilyttävät paikkansa. Tuskaisinta myyminen on perheen isälle, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Raha ei aina ratkaise lopputulosta perheyrityksiä koskevissa kaupoissa. Kauppatieteiden lisensiaatti Jan Stenin mukaan yrityksen pääomistaja, joka on useimmiten perheen isä, ei haluaisi myydä kokonaisuutta esimerkiksi pääomarahoittajalle.
-- Ainakin pienemmillä paikkakunnilla on tärkeää, ettei kylillä puhuta, että omistaja myi rahan takia, kuvaili Sten.
Isä saattaa puntaroida myyntipäätöstä mielessään monta vuotta. Hän toivoo jatkajaksi oman perheen jäsentä, mutta usein toive ei toteudu. Lapset ovat saattaneet rakentaa elämänsä toiselle paikkakunnalle, eikä perheyrityksen pyörittäminen houkuttele.
Sten haastatteli väitöstään varten 13:a yrittäjäperhettä. Hän havaitsi, että perheenjäsenet kokevat myymiseen varsin eri tavoin. Tunteita heiluttaa se, kuinka suuri merkitys yrityksellä on ollut omistajan identiteetille. Varsinkin pääomistajan päivät ovat saattaneet kulua yrityksen ympärillä, ja uudenlainen elämä tuntuu tyhjältä.
-- Yrityksestä olisi ehkä helpompi luopua, jos myyjällä olisi selkeämpi suunnitelma siitä, mitä hän aikoo tehdä sen jälkeen.
Stenin väitös tarkastetaan perjantaina Svenska Handelshögskolanissa.
Perheenjäsenet neuvotteluihin
Stenin mukaan kaikki perheenjäsenet pitäisi ottaa mukaan myymistä koskeviin neuvotteluihin alusta alkaen. Usein kauppaa hierovat vain pääomistaja ja yritysvälittäjä.
-- Jos keskustelua ei käydä perheen sisällä, voi kaupan toteutumisen jälkeen syntyä riitoja. Osa haastatelluista perheistä oli aluksi yrittänyt myydä yritystä itse, mutta se ei onnistunut. Stenin mukaan myyjät eivät aina ymmärrä ostajan näkökulmaa.
-- Myyjä myy omaa historiaansa, mutta ostaja ostaa omaa tulevaisuuttaan. Myyjän pitäisikin ymmärtää, millaisia arvoja ostajat näkevät yrityksessä.
Sten ihmettelee sitä, miksi perheyritykset eivät kauppaa firmaa työntekijöille. Omistajat eivät usein edes neuvottele asiasta henkilökunnan kanssa, koska he eivät koe työntekijöitä yrittäjiksi.