Väitös Oulun ylio­pis­tos­sa: Taitava kieli voi se­lit­tää Pää­ta­lon Ii­jo­ki-sar­jan suur­suo­sio­ta

Kirjailija Kalle Päätalo kuvaa Iijoki-sarjassaan kieltä moniulotteisesti ja taitavasti, mikä voi selittää sarjan suurta suosiota, osoittaa Iijoki-sarjan kielestä tehty ensimmäinen väitöstutkimus.

Kirjailija Kalle Päätalon lapsuudenkoti Kallioniemi Taivalkoskella, jossa  patsas vartio Kallioniemen törmää. Kirjailija Kalle Päätalon takki Taivalkosken Päätalo-keskuksessa. Päätalo haaveili koko ikänsä nahkatakista ja 1970-luvulla sen vihdoin sai.
Kirjailija Kalle Päätalon lapsuudenkoti Kallioniemi Taivalkoskella, jossa patsas vartio Kallioniemen törmää.
Kirjailija Kalle Päätalon lapsuudenkoti Kallioniemi Taivalkoskella, jossa patsas vartio Kallioniemen törmää.
Kuva: Hentil‰ Anne

Kirjailija Kalle Päätalo kuvaa Iijoki-sarjassaan kieltä moniulotteisesti ja taitavasti, mikä voi selittää sarjan suurta suosiota, osoittaa Iijoki-sarjan kielestä tehty ensimmäinen väitöstutkimus.

Filosofian maisteri Sari Keskimaa väittelee aiheesta Oulun yliopistossa ensi lauantaina. 

Iijoki-sarjalla on Suomessa massiivinen lukijakunta, mutta suosion syitä ei ole vielä täysin pystytty selvittämään. Väitöstutkimuksen mukaan yhtenä selittäjänä voidaan pitää kielen ja kielenkäytön tapojen tarkkanäköistä kuvailua.

Kieleen liittyvät kysymykset herättävät assosiaatioita ja tunteita riippumatta siitä, mikä on lukijan murre- tai sosiaalinen tausta.

Päätalon teoksissa juonen rinnalla kulkee kielielämäkerta, jossa päähenkilön kieleen liittyvät tiedot, taidot, asenteet ja suhtautuminen ovat jatkuvassa dynaamisessa liikkeessä.

Iijoki-sarja on 26-osainen omaelämäkerrallinen romaanisarja, jossa kirjailija Kalle Päätalo kertoo omat vaiheensa lapsuudesta kirjailijaksi ryhtymiseen saakka. Päätalo on tallentanut kirjoihinsa kotiseutunsa kieltä ja kuvannut monia muita suomen murteita. 

Kirjailija Kalle Päätalon takki Taivalkosken Päätalo-keskuksessa. Päätalo haaveili koko ikänsä nahkatakista ja 1970-luvulla sen vihdoin sai.
Kirjailija Kalle Päätalon takki Taivalkosken Päätalo-keskuksessa. Päätalo haaveili koko ikänsä nahkatakista ja 1970-luvulla sen vihdoin sai.
Kuva: Pia Kaitasuo



Ilmoita asiavirheestä