Lääketieteen lisensiaatti Aki Käräjämäen Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa alkoholin käyttöön liittymättömän rasvamaksan altistavan sydämen eteisvärinälle. Riski on noin kaksinkertainen verrattuna henkilöihin, joiden maksa ei ole rasvoittunut.
Eteisvärinä on yleisin krooninen sydämen rytmihäiriö, joka altistaa muun muassa sydämen vajaatoiminnalle ja aivohalvaukselle
Suomessa jopa noin miljoona henkilöä sairastaa alkoholin käyttöön liittymätöntä rasvamaksaa.
Rasvamaksa todettiin jopa suuremmaksi riskitekijäksi kuin verenpainetauti, jota on perinteisesti pidetty keskeisenä eteisvärinän kehittymisessä.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin yhteys eteisvärinän ja maksan toimintaa heikentävän sidekudosmuodostuksen eli fibroosin välillä.
Tuhatta pohjoissuomalaista seurattiin 16 vuoden ajan
Väitöstutkimuksessa seurattiin 16 vuoden ajan noin tuhatta pohjoissuomalaista keski-ikäistä henkilöä.
Tutkimuksen mukaan rasvamaksan tunnettujen komplikaatioiden, kuten sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa kuitenkin vain niillä henkilöillä, joilla on sekä alkoholiin liittymätön rasvamaksa että metabolinen oireyhtymä.
Yleisin rasvamaksan syy on vyötärölihavuus. Lihavuuden lisääntyessä sairastuneiden määrän uskotaan jatkavan kasvuaan.
Tutkimuksessa osoitettiin, että muun muassa lääke- ja energia-aineenvaihduntaa säätelevän reseptorin aktivointi muutti terveiden nuorten ihmisten maksan rasva-aineenvaihduntaa tavalla, joka saattaa altistaa rasvamaksataudin vaikeimmille muodoille.
–Löydös on mielenkiintoinen, koska tiedämme, että kymmenet, jopa sadat eri lääkeaineet, luontaistuotteet ja ympäristökemikaalit aktivoivat kyseistä reseptoria. Näin ollen ympäristön kemikalisoituminen saattaa lisätä maksan kolesterolien tuotantoa ja vaikuttaa alkoholin käyttöön liittymättömän rasvamaksataudin kehittymiseen, Käräjämäki pohtii.
Käräjämäen väitös tarkistetaan yliopistossa 8. joulukuuta.