Terveydenhuollon maisteri Ritva Ketolan ergonomian alaan kuuluva väitöskirja Physical work load as a risk factor for symptoms in the neck and upper limbs: Exposure assessment and ergonomic intervention (Fyysinen kuormitus niskan ja yläraajojen vaivojen riskitekijänä: kuormituksen arviointi ja ergonomian vaikutus) tarkastetaan Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tänään kello 12.
Väitöstutkimuksen mukaan runsas kolmannes tutkimukseen osallistuneista terveistä näyttöpäätetyöntekijöistä sai niskavaivoja seurantavuoden aikana. Vaivojen ilmaantumiseen eivät vaikuttaneet ainoastaan työpisteen ergonomiset tekijät vaan huonolla valaistuksella, epäsopivalla lämpötilalla, huonolla ilman laadulla ja akustisilla olosuhteilla sekä kehnolla työtilasuunnittelulla oli merkitystä.
Lisäksi tupakoitsijoilla oli kaksinkertainen riski saada niskavaivoja verrattuna henkilöihin, jotka eivät polttaneet. Myös naisilla oli selvästi suurempi riski saada niskavaivoja miehiin verrattuna.
Tutkimuksen mukaan näyttöpäätetyöntekijöiden niskavaivat ovat kuitenkin hallittavissa, ja esimerkiksi ergonomiatoiminnalla ja koulutuksella voidaan vähentää liikuntaelinten epämukavuustuntemuksia erityisesti hartioiden, niskan ja yläselän alueella.
Vaivojen ehkäisemiseksi ja ergonomian parantamiseksi ei riitä lyhyt koulutus, vaan tarvitaan toistuvaa intensiivistä ja yksilöllistä työntekijän ohjausta. Työterveyshuollon lisäksi ohjaukseen voivat osallistua työsuojeluhenkilöt, kaluste- ja laitetoimittajat ja mikrotukihenkilöt.
Näyttöpäätetyöntekijöiden niskaoireiden ehkäisemiseksi tulisi myös tutkimuksen mukaan kiinnittää erityistä huomiota ympäristötekijöihin ja työtilan suunnitteluun kalusteiden ja laitteiden sijoittelun ja säätämisen lisäksi.
Tutkimus toteutettiin niin, että kyselytutkimuksen perusteella valittujen työntekijöiden keskuudessa käynnistettiin tutkimus ergonomisten muutosten vaikutuksesta liikuntaelinten terveyteen.
Tutkimukseen osallistuneet henkilöt (n=124) jaettiin kolmeen ryhmään:
- Ergonomiaryhmän työpisteitä muutettiin kahden työfysioterapeutin opastuksella ja avustuksella.
- Koulutusryhmän jäsenet osallistuivat näyttöpäätetyön ergonomiaan liittyvään lyhyeen koulutustilaisuuteen.
- Kolmas ryhmä toimi vertailuryhmänä.
Kahden kuukauden jälkeen tehdyssä seurantaselvityksessä todettiin, että ergonomiaryhmän työpisteissä oli tehty paljon muutoksia, ergonomiatilanne oli parempi ja ryhmään osallistuneilla henkilöillä oli vähemmän liikuntaelinten vaivoja kuin vertailuryhmällä. Myös koulutusryhmällä oli vähemmän vaivoja kuin vertailuryhmällä. Vaivojen osalta tulos tasaantui vuoden seuranta-aikana ryhmien välillä.
Helsingissä Työterveyslaitoksen juhlasalissa pidettävässä tilaisuudessa toimii vastaväittäjänä professori Gustav Wickström Turun yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Veikko Louhevaara Kuopion yliopistosta.