Väitös: Naisten lii­ke­ideat jäävät varjoon tie­to­yh­teis­kun­nas­sa

Tietoyhteiskunnan strategioihin kätkeytyy "miehisyyksiä", joiden vuoksi alan naisyrittäjien on vaikea saada tukea omille liikeideoilleen. Tätä mieltä on KTM Tarja Pietiläinen, jonka tietoteollisuuden naisyrittäjiä käsittelevä väitös on tarkastettu Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Tietoyhteiskunnan strategioihin kätkeytyy "miehisyyksiä", joiden vuoksi alan naisyrittäjien on vaikea saada tukea omille liikeideoilleen. Tätä mieltä on KTM Tarja Pietiläinen, jonka tietoteollisuuden naisyrittäjiä käsittelevä väitös on tarkastettu Helsingin kauppakorkeakoulussa.

"Julkisesta tuesta päättävät tahot eivät tietoisesti syrji naisia, mutta heidän on vaikea nähdä, miten naisten uudentyyppiset, esimerkiksi naisille tai nuorille tytöille suunnatut tai palvelualaan liittyvät liikeideat kehittävät tietoteollisuutta", Pietiläinen sanoo.

Tutkijan mukaan paikallisissa tietoyhteiskuntastrategioissa korostuvat teknologia- ja vientipainotteiset suuret yritykset. Naisyrittäjien ideoissa taas on usein kyse siitä, miten tietotekniikkaa voidaan hyödyntää arkisten, käyttäjien tarpeista lähtevien palvelujen tarjonnassa.

"Nämä kehitykset eivät ole keskenään ristiriidassa, mutta teknologia sinänsä ei tuo meille mitään. Olennaista on tarkastella, miten sen avulla parannetaan sinun ja minun arkipäivää tai työn tekemistä", Pietiläinen tiivistää.

Naiselta vaaditaan paremmat perustelut

Pietiläisen tutkimuksessa esimerkkinä on tamperelainen Nicefactory-yhtiö, jonka ideaa nettipalvelun tuottamisesta naisille epäiltiin vielä viisi vuotta sitten.

"Heille sanottiin, että eiväthän naiset edes käytä internetiä, kaikki luvut sen osoittavat, ei niille sinne mitään palveluita kannata tuottaa. Rahoittajien oli vaikea nähdä asian sisältämiä mahdollisuuksia eli sitä, että naisia kyllä tulee netin käyttäjiksi, jos siellä tarjotaan heitä kiinnostavaa sisältöä", Pietiläinen selvittää.

Nyt Nicefactory on kasvanut niin, että sillä on neljä omaa internetportaalia: naisten nicehouse.fi, nuorten sooda.com ja addiktio.net sekä purjehtijoiden 49er.net, minkä lisäksi se tuottaa mm. verkkopalveluja yrityksille.

Pietiläisellä ei ole tilastollista näyttöä siitä, että tietoalan naisyrittäjien todella olisi vaikeampi saada hankkeilleen rahoitusta, sillä tällaisia lukuja ei ole Suomen osalta kerätty. Hänen mukaansa rahoittajatahot eivät toki tietoisesti hyljeksi naisyrittäjien ideoita.

"Menestyvän yrittäjyyden käsite vain määrittyy niin vahvasti miehisyyden kautta, että naiset joutuvat perustelemaan liikeideansa erityisen huolellisesti, jos heillä ei ole tukenaan aiempia näyttöjä", hän uskoo.

Naissukupuolesta saattaa toisaalta olla yrittäjälle hyötyäkin. Mediassa yrittäjänaisesta tehdään helposti poikkeuksellinen "voimanainen", jonka saama julkisuus herättää kiinnostusta myös liiketoimintaa kohtaan ja saattaa houkutella uusia asiakkaita.

Lisäksi naisille tyypillisiä toimintamalleja ja kiinnostuksen kohteita pohtien voi löytää uusia potentiaalisia asiakasryhmiä ja uusia vahvuuksia omasta toiminnasta, sidosryhmistä tai työntekijöistä.

Ilmoita asiavirheestä