Neuvostoliitto näki Suomen 1950-luvun lopulla välineenä vaikuttaa muihin Pohjoismaihin, katsoo tuore väitöstutkimus. Neuvostoliitto käytti Suomea Norjan ja Tanskan Nato-jäsenyyden heikentämiseen ja Ruotsin liittoutumattomuuden vahvistamiseen.
Itäinen suurvalta pyrki esittämään Suomen mallimaana siitä, kuinka suhteet sen kanssa voi järjestää onnistuneesti. Voimakas puuttuminen Suomen politiikkaan aiheutti kuitenkin vastakkaisen reaktion ja säikäytti länsimaita.
Tutkija Aappo Kähösen mukaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteet eivät olleet 1950-luvulla niin ystävälliset ja luottamukselliset kuin annettiin ymmärtää. Ne vakiintuivat seuraavalla vuosikymmenellä, kun Neuvostoliitto sai entistä enemmän vaikutusvaltaa Suomen politiikkaan.
Suhteet Neuvostoliittoon hoituivat pitkälti presidentti Urho Kekkosen kautta. Hallitus ja eduskunta eivät läheskään aina tienneet, mitä oli tekeillä.