Matkailun kehittyessä markkinointi samankaltaistaa Lapin luontoa ja maisemia riippumatta siitä, missä kuvauksen kohteena oleva paikka sijaitsee tai millainen se on luonteeltaan. Näin toteaa filosofian lisensiaatti Jarkko Saarinen väitöskirjassaan ”Matkailun kohdealueen muutos - teoria ja tapaustutkimuksia paikallisuuden tuottamisesta matkailussa Suomen Lapissa”. Väitös tarkastetaan Oulun yliopistossa lauantaina.
Saarisen tutkimuksen mukaan matkailukohteiden samankaltaistuminen on tyypillistä tilanteessa, jossa ei-paikalliset toimijat kehittävät ja markkinoivat alueen matkailua.
Matkakirjallisuuden ja -mainonnan kuvaukset saamelaisuudesta toimivat tutkimuksessa äärimmäisenä esimerkkinä markkinoinnista. Usein saamelaiskulttuuri esitetään matkailussa ikään kuin menneisyytenä nykyisyydessä.
Saamelaisuus näyttäytyy mainonnassa ja matkailun ohjelmapalveluissa Saarisen mukaan alkukantaisena, primitiivisenä ja paikoin erotisoituna toiseutena. Matkailu kehittyessä sen kohdealueet samankaltaistuvat Saarisen mukaan sekä suhteessa muihin matkailualueisiin että matkailijoiden lähtöalueisiin. Samalla kehittyvä matkailu erilaistaa kohdealueita ympäröivästä aluerakenteesta.
Väitöksen esimerkkikohteena oli Saariselkä. Tutkimuksessa havaittiin, että Saariselkä on monien muiden Pohjois-Suomen kohteiden lailla tullut kehitysvaiheeseen, jossa uutta kasvua haetaan aktiivisella uudistumisella ja tuotekehityksellä. Matkailijoiden ja matkailun yritysrakenteen kansainvälistyminen on eräs keskeisimpiä tekijöitä matkailun kehityksessä.
Lue tarkemmin huomisen KALEVASTA.