Edes raskas liikuntasuoritus ei tuoreen väitöskirjan mukaan voi ylirasittaa akillesjännettä niin paljon, että se katkeaisi. Yksiselitteistä syytä kehon vahvimman jänteen repeämiselle ei ole, mutta taustalla on useimmiten rappeuma.
Väitöksessä tarkasteltiin akillesjänteen lujuutta raskaan liikuntasuorituksen kuten maratonin jälkeen. Merkkejä jänteen lujuuden heikkenemisestä ei löytynyt, vaikka lihasvoima laski suorituksessa selvästi.
Kehon vahvimpana jänteenä akilles kestää jopa auton painon, mutta voi katketa harmittomalta näyttävässä tilanteessa.
Kuuluisin esimerkki akillesjänteen katkeamisesta on jalkapalloilija David Beckhamin vamma, jonka ortopedi Sakari Orava leikkasi Suomessa.
Jyväskylän yliopistossa väitellyt Jussi Peltonen kehitti uuden menetelmän, jossa jänteen pituutta mitataan ultraäänen ja liikeanalyysin yhdistelmällä. Koehenkilöt juoksivat maratonin tai tekivät intensiivisen hyppyharjoituksen.
- Havaitsimme, että minkäänlaisia muutoksia vetolujuudessa ei tapahtunut.
Akillesjänteen repeämisiä on selitetty yleisesti kahdella teorialla: rappeumalla ja mekaanisella syyllä. Ortopedian professori Juhana Leppilahti Oulun yliopistosta kertoo, että rappeumateoria on nykyisin yleisesti hyväksytty. Se on taustalla myös äkillisiltä näyttävissä vammoissa.
- Jos sulkapallopelissä akilles repeää 40-vuotiaalta kaverilta ilman mitään aiempia oireita, suurelta osalta löytyy rappeuma, jos kudosta tutkitaan mikroskoopilla.
Oulussa tehty tutkimus osoitti, että repeämäkohdissa on heikompaa kollageenisäiettä kuin muualla jänteessä.