Suomen lukiokoulutuksen kehitystä tutkinut filosofian maisteri, emeritus rehtori Anssi Kuusela katsoo lukion luokattomuuden jääneen tarpeettoman luokalliseksi. Opiskelun keston yksilöys toteutuukin lähinnä vain opiskelun vaikeudesta johtuvana hidastumisena.
Raumalla tänään väittelevä Kuusela sanoo lukion luokattomuuden jääneen käytännössä joihinkin yksityiskohtiin. Sen ydinajatus, ajallinen muutos, sai kielteisen leiman hidastamisena.
Uudistus jäi pinnalliseksi, koska lukio ja ammatillinen koulutus pysyivät 1980-luvun uudistuksessa erillisinä ja ja niveltymättöminä sekä lukio luokallisena. Vuoden 1982 lukiouudistukseen omaksuttiin luokattomuudesta jaksojärjestelmä ja kurssimuotoisuus. Ne mukautettiin perinteeseen ja uudistus jäi pinnalliseksi ja tekniseksi.
Kun luokallinen kurssimuotoisuus jouduttiin toteamaan epäonnistuneeksi, aloitettiin uusi luokattoman lukion kokeilu 1987. Se johti 1990-luvun puolivälissä valtakunnalliseen luokattomuuteen.
- Jäykkyyden syyksi paljastuvat ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyvät ajalliset ja rituaaliset perinteet sekä sosiaaliset paineet, Kuusela tiivistää.