Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat lisäsivät tilapäisesti yhteisöllisyyttä, mutta myös ristiriitoja paikallisyhteisössä, selviää väitöstutkimuksesta.
Valtiotieteiden maisteri Johanna Nurmen Turun yliopistoon tekemän sosiologian alan väitöstutkimuksen mukaan koulusurmat koettiin eri tavoin Jokelassa ja Kauhajoella. Tähän vaikutti muun muassa se, että Jokelassa uhrit olivat oman yhteisön jäseniä, Kauhajoella ulkopaikkakuntalaisia. Jokelassa koulusurma koettiin koko kylän kriisinä. Kauhajoella yhteisö taas tiivistyi torjuessaan uhrin leiman.
Koulusurmiin liittyvät ristiriidat liittyivät muun muassa sopivaan tunteiden ilmaisuun sekä suru- ja muistelukäytäntöihin.
Nurmen mukaan kriisin jälkeinen yhteisöllisyys voi kannatella turvaverkkona ja tukea toipumista.