"Pitkäaikainen ultravioletti-B-säteily (UV-B) hidastaa selvästi koivun paksuuskasvua", arvioi filosofian maisteri Riitta Tegelberg lauantaina Joensuun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan.
Tegelberg tutki säteilyn vaikutuksia kolmen kasvukauden ajan rauduskoivun lisäksi mustuvapajussa ja kiiltopajussa. Eri pajulajeilla näyttää väitöskirjan mukaan olevan suuria lajinsisäisiä eroja säteilynsiedossa.
Pohjoisella pallonpuoliskolla on kymmenen vuoden kuluessa havaittu ohentumia ilmakehän otsonikerroksessa, mikä on johtanut ultravioletti-B-säteilyn voimistumiseen. Säteilyn lisääntyminen on eliöille haitallista, koska se tunkeutuessaan soluihin vaurioittaa esimerkiksi DNA -rakennetta.
Säteilyn vaikutusta havupuihin on tutkittu, mutta lehtipuilla ei ole aiemmin tehty pitkäaikaisia kenttäkokeita. Suomessa kasvavat havupuut sietävät säteilyä selvästi lehtipuita paremmin. Lehtipuut valittiin tutkimuskohteeksi, koska ilmaston lämpenemisen myötä niiden osuus kasvaa Suomessa koko ajan.
"Koivun paksuuskasvun näin selvä hidastuminen säteilyn vuoksi oli yllätys. Mielestäni säteilyn vaikutukset voivat olla pitkällä aikavälillä lehtipuille vakavia", Tegelberg sanoo.
Kenttäkokeissa käytettiin voimakasta ultraviolettisäteilyä. Kokeiden alkaessa 1990-luvun lopulla tasoa pidettiin korkeampana kuin normaalisti luonnossa.
"Säteilyn määrä on kuitenkin kasvanut, ja nyt tuo tutkimuksessa käytetty taso on jo tavallista. Ainakin keväällä saavutetaan helposti samanlaisia säteilytasoja."
Kasvit osaavat suojautua liiallista säteilyä vastaan. Usein lehtien pintasolukoihin kertyy säteilyä absorboivia yhdisteitä, jotka alentavat haittavaikutuksia. Jos säteilyannos kohoaa ajan mittaan, vauriot saattavat johtaa kasvien kasvun hidastumiseen.
Tegelberg arvioi, että ultravioletti-B-säteilyn nopea lisääntyminen onkin haaste erityisesti Pohjolan pitkäikäisille ja hidaskasvuisille puuvartisille kasveille.