Keskosena syntyminen on riski, ja keskoslasten kehitystä seurataan alle kouluikäisenä tarkasti. Puheterapeutti Anneli Yliherva tutki tänään tarkastettavassa väitöskirjatyössään ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten puheen- ja kielenkehitystä kahdeksanvuotiaina.
Tutkimus osoitti, että keskosuus näkyy lasten puheen- ja kielenkehityksessä vielä kouluiässäkin.
Keskoset saivat yleensä hiukan heikommat pisteet kielellisissä testeissä kuin verrokkiryhmä. Heillä oli myös vaikeuksia hahmotukseen perustuvissa tehtävissä, mikä ennustaa myöhempiä lukemisen ja kirjoittamisen ongelmia.
Puheen- ja kielenkehityksen ongelmat liittyvät erilaisiin neurologisiin oireisiin, joita on kolmanneksella keskosista. Neurologisten oireiden vakavuus vaihtelee CP-vammasta lieviin neurologisen toiminnan häiriöihin.
Niillä keskosina syntyneillä lapsilla, joilla oli todettu MBD-tyyppisiä ongelmia, oli eniten vaikeuksia puheen vastaanottamisessa ja ymmärtämisessä. CP-lapsilla taas oli vaikeuksia sanojen päätteiden hallinnassa.
Tutkimuksessa testatut lapset ovat pohjoissuomalaisesta syntymäkohortti 1985–1986:sta. Anneli Yliherva huomauttaa, että tulokset pätevät suoraan vain tähän ryhmään.
Keskostutkimuksessa on erityisen mielenkiintoista se, että kun ennenaikaisena syntyneiden hoidot kehittyvät, tulokset näkyvät heti uusissa keskosikäluokissa; häiriöitä on vähemmän ja ne ovat lievempiä.
Puheen- ja kielenkehitykseen vaikuttava lievä neurologinen häiriö ei välttämättä merkitse ongelmia. Lapsen aivot ovat hyvin joustavat, ja toinen alue voi ottaa vaurioituneen alueen tehtäviä hoitaakseen. Kompensoitumisen on arvioitu tapahtuvan kuuteen ikävuoteen mennessä.
”Siksi olisi niin tärkeää havaita puheen- ja kielenkehityksen ongelmat ajoissa. Tarpeeksi varhain aloitettu puheterapia vähentää tai jopa poistaa kehityksen ongelmia kouluiässä”, Anneli Yliherva toteaa.
Ylihervan tutkimus osoitti myös, että vanhemmat pystyvät arvioimaan hyvin lastensa puheen- ja kielenkehitystä. He ovat lasten kielenkehityksen tukemisessa myös voimavara, jota kannattaisi hyödyntää enemmän.
Yliherva työskentelee puheterapeuttina Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten yksikössä. Virassa toimivana puheterapeuttina hän on ensimmäinen väitellyt Pohjois-Suomessa.
Yliherva pitää käytännön työssä toimimista ja tutkimuksen tekoa hedelmällisenä yhdistelmänä, jota hän mielellään jatkaisi. Tutkimus on käytännön työn selkäranka. Tärkeitä tutkimusaiheita nuorella alalla olisi paljon.
