Vuosikymmenen takainen kannustinloukku-uudistus ei pienentänyt suomalaisten tuloeroja, kertoo tuore väitöstutkimus. Päivi Mattila-Wiron tutkimuksen mukaan uudistuksista näyttävät hyötyneen enemmän keski- ja suurituloiset kuin pienituloiset.
Hallitus asetti vuonna 1995 kannustinloukkutyöryhmän, jonka tehtävänä oli uudistaa verotusta ja sosiaaliturvaa siten, että työnteko olisi selvästi houkuttelevampaa kuin työttömyyskorvauksella ja muulla yhteiskunnan tuella eläminen. Uudistukset toteutettiin vuosina 1996--98.
Mattila-Wiro käytti tutkimuksessaan simulaatiomallia, jolla hän pyrki saamaan esiin nimenomaan kannustinloukku-uudistusten vaikutukset suomalaisten tuloihin ilman muiden samanaikaisten muutosten vaikutuksia. Hän vertasi tilannetta vuosina 1996 ja 1998 eli ennen ja jälkeen uudistusten.
Kannustinloukku-uudistusten tavoitteena oli patistaa ihmisiä työhön ja siten vähentää syrjäytymistä. Mattila-Wiron mukaan oikeudenmukaisuuden näkökulmasta uudistusten olisi pitänyt myös kaventaa tuloeroja eli lähinnä lisätä pienituloisimpien suomalaisten tuloja.
Väitöskirjansa toisessa artikkelissa Mattila-Wiro tarkastelee suomalaisten lasten hyvinvointieroja. Hän päätyy siihen, että lasten hyvinvointi oli vuonna 2000 epätasaisemmin jakautunut kuin vuonna 1988.
Samalla kun tuloerot ovat kasvaneet, myös erot vanhempien muissa mahdollisuuksissa huolehtia lapsistaan ovat kärjistyneet. Yksinhuoltajuus, työttömyys ja vähäinen koulutus kasautuvat väestön pienituloisimpaan kymmenesosaan.
Päivi Mattila-Wiron väitöskirja Changes in the Distribution of Economic Wellbeing in Finland (Taloudellisen hyvinvoinnin jakautuminen Suomessa) koostuu neljästä artikkelista. Väitöskirjan julkaisija on Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tampereen yliopistossa perjantaina tarkastettu väitös kuuluu kansantaloustieteen alaan.