Jo alle viisikymppisillä suomalaistupakoijilla nähdään varoitusmerkkejä vakavista sydän- ja verisuonitaudeista, kertoo tuore väitöstutkimus.
Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa suomalaisten 46-vuotiaiden tupakoijien sairastua sydän- tai verisuonitautiin seuraavan kymmenen vuoden kuluessa oli keskimäärin kaksi kertaa suurempi kuin heillä, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet. Riski oli myös korkeampi kuin heillä, jotka olivat aiemmin tupakoineet, mutta lopettaneet vähintään kuukausi sitten.
Tupakoitsijoiden elimistöstä löytyi myös merkkejä suuremmasta riskistä sairastua metaboliseen oireyhtymään, jopa mielletään yleensä ylipainoon liittyväksi. Tupakoivilla oli keskimäärin korkeammat triglyseridiarvot ja terveydelle epäedullisempi vyötärö–lantiosuhde. Lisäksi tyypin 2 diabetes oli heillä peräti kaksi kertaa yleisempää kuin heillä, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet.
Lisäksi jo alle 50-vuotiaat tupakoitsijat kävivät enemmän terveyskeskus- ja työterveyslääkärin vastaanotolla kuin tupakoimattomat.
– Rahassa tämä ero merkitsi noin neljänneksen korkeampia vuosittaisia perusterveydenhuollon kustannuksia, väitöstutkija Jaana Keto avaa.
Tulokset ovat peräisin Kedon väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin tupakointihistorian ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden sekä perusterveydenhuollon käytön yhteyttä Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa 46 vuoden iässä. Kohortin jäseniä on seurattu kyselyin ja kliinisin tutkimuksin heidän syntymästään lähtien.
Lääkäreiden aikapula vaikeuttaa tuen tarjoamista
Väitöksen mukaan lääkärin antama tupakoinnin lopettamiseen on tehokas keino ehkäistä terveysriskien etenemistä sairastumiseksi. Suomalaiset lääkärit kuitenkin kokevat, että aikapula ja puutteelliset hoitoketjut estävät heitä tarjoamasta riittävää tukea.
Lääkärin antamaan tukeen kuuluu muun muassa keskustelu, ohjaaminen vertaistukiryhmään tai tupakkahoitajalle, nikotiinikorvaustuotteiden suositteleminen tai vieroituslääkkeen määrääminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitysten mukaan suurin osa suomalaisista tupakoijista haluaa lopettaa. Vain vähemmistö keskustelee asiasta lääkärin kanssa.
Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten lääkäreiden tupakkaan liittyviä asenteita ja toimintaa.
– Joissain maissa tupakoivat karttavat perusterveydenhuollon palveluita, jolloin myöhempien sairauksien ehkäisy on vaikeampaa. Suomessa näin ei näytä olevan. Suomalaisella lääkärillä onkin kultainen mahdollisuus auttaa potilasta lopettamaan tupakointi keski-iässä, jos kohonneet riskitekijät tunnistetaan hälytysmerkeiksi, Keto kuvaa.
Epäsuhdan ymmärtämiseksi lääkäreille tehtiin kyselytutkimus, johon osallistui 1 141 suomalaista lääkäriä.
Kyselytutkimukseen osallistuneet lääkärit näkivät velvollisuudekseen yrittää saada tupakoiva potilas lopettamaan, mutta käytännön toimet tupakkariippuvuuden hoitamiseksi olivat kuitenkin harvinaisia. Yleisimmin mainitut esteet vieroitustyölle olivat aikapula ja puutteelliset hoitopolut.
Tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä neljä viidesosaa kannatti lisäresurssien ohjaamista tupakoinnin lopettamispalveluihin. Alle kolmanneksen mielestä tupakasta vieroitus toteutui edes jokseenkin hyvin suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Jaana Keto väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 26. tammikuuta. Yleislääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: The middle-aged smoker in health care. Primary health care use, cardiovascular risk factors, and physician’s help in quitting eli Keski-ikäinen tupakoitsija terveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon käyttö, sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, sekä lääkärin apu tupakoinnin lopettamisessa.
