Turku Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan terveys on uudella tavalla läsnä ihmisen arjen jäsentämisessä. Terveyden vaalimisesta on tullut moraalinen normi. Ajan terveysasenteen mukaan terveyttä ei ole ennen kuin se tehdään.
Filosofian maisteri Anne Puurosen väitöksen mukaan ajan terveyskäyttäytyminen saa äärimmäisen ilmaisunsa anoreksiana. Kiinnostus terveyttä kohtaan on kääntynyt omasta terveydestä huolehtimisen irvikuvaksi.
Anoreksian ydin ei ole laihduttaminen tai nuoren tytön perfektionistinen luonne, vaan kulttuuristen arvostusten ja ihanteiden ylihallinta sekä korostunut terveyskäyttäytyminen. Anorektikoksi tuleminen on henkilön elämän vähittäistä ja huomaamatonta muuttumista.
Puurosen mielestä liikkeellä on vahvuustautia. Anorektista elämää hallitsee suorituskeskeisyys. Anoreksia ilmenee tekoina, joita nykyihmiseltä odotetaan ja jotka näyttävät kulttuuristen arvostusten ja ihanteiden mukaisena oikein tekemisenä.
Usein teot kohdistuvat oman ruumiin kontrolliin, mutta myös henkilön elämän muillekin aloille, joilla ilmenee kehittämisentarvetta. Urheilumaailman yhä korkeammalle tähyäviä suorituksia etsitään nyt koulu-, opiskelu- ja työelämässä sekä vapaa-aikana ja ihmissuhteissa.
Tutkimuksen mukaan anorektisuus heijastaa ajan kulttuurista eetosta, jonka mukaan ihmisen on haettava täydellistä onnistumista elämän joka areenalla. Tavallinen keskiverto ei riitä.
Puurosen mukaan anoreksian kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen edellyttää monitieteistä anoreksiatutkimusta. Anorexia nervosa on naisilla 15 kertaa yleisempää kuin miehillä. Se alkaa yleensä nuoruusiässä tai aikuisuuden kynnyksellä.
Anne Puurosen väitöskirja Rasvan tyttäret. Etnografinen tutkimus anorektisen kokemustiedon kulttuurisesta jäsentymisestä. tarkastetaan lauantaina Turun yliopistossa. Se kuuluu uskontotieteen alaan.