Kaikkien pikkupoikien - ja vähän isompien poikien sankari Robin Hood innoitti myös sieviläisen Juhani Uusitalon jousiammuntaan 35 vuotta sitten.
"Vuonna 1971 lähdin mukaan Porin Jousiampujat ry:n toimintaan ja innostuin vaistojousikilpailuista. Nyt kilpailut ovat vaihtuneet enemmän metsästykseen", hän kertoo.
Jousimetsästys ja ruutiaseilla metsästys ovat lähes samankaltaisia. Jousimetsästys kuitenkin asettaa metsästäjän ja saaliseläimen tasavertaiseen asemaan, varsinkin jos jousessa ei ole tähtäintä. Tuolloin puhutaan vaistojousimetsästyksestä.
"Huteja kummassakin tulee yhtä paljon", naurahtaa Juhani Uusitalo.
Jousimetsästyksessä välineet luovat tietyt ehdot metsästykseen. Esimerkiksi välimatkat ovat lyhyemmät kuin ruutimetsästyksessä, usein alle 18 metriä. Lyhin matka, joka jousella on ammuttu, on ollut kolme metriä.
Sinikka Uusitalo on ampunut jousella 14 vuotta. Innostus hänellä syttyi Riihimäen erämessuilla.
"Jos jousiammunta kiinnostaa, kannattaa etsiä joku ammattilainen, joka auttaa harrastuksessa alkuun. Kun itse aloitin jousiammunnan, en tiennyt välineistä mitään ja minulta meni monta vuotta hukkaan, kun ammuin väärillä välineillä", neuvoo Sinikka Uusitalo.
Jousiammunnassa alkuun pääsee jo 400-500 eurolla.
"Jouset ja nuolet kannattaa hankkia erikoisliikkeestä, joita löytyy ainakin täältä Sievistä sekä Oulusta, Kuopiosta ja Helsingistä. Erikoisliikkeissä myyjät osaavat neuvoa välineiden valinnassa ja tuntevat jousien jäykkyydet", kertoo Juhani Uusitalo.
Uusitaloilla on Sievissä yritys, joka muun muassa valmistaa tilaustyönä perinteisiä vaistoammuntajousia.
"Suomalaiset yleensä tekevät sen virheen, että ottavat liian jäykän jousen. Jousen pitäisi olla mieluummin liian löysä, sillä se helpottaa tekniikan oppimista. Vasta sitten, kun tekniikka on hallussa, voi siirtyä jäykempään jouseen."
Sama pätee myös nuoliin. Jos nuolet ovat liian jäykkiä tai löysiä, eivät ne välttämättä lennä yhtä hyvin kuin oikean jäykkyiset nuolet ja pahimmassa tapauksessa koko harrastus lopahtaa siihen.
"Jousiammunnassa ei auta vain tähdätä. Tärkeämpää on lihasmuistin käyttö ja oikeiden liikeratojen oppiminen. Sama asia on esimerkiksi tikan heitossa. Ei tikkaa heitettäessä pelkästään tähdätä tauluun, vaan heittäjän täytyy oppia liikerata, millä tavoin tikkaa heitetään", sanoo Sinikka Uusitalo.
"Ampumiseen ei saa keskittyä liikaa, vaan pitää luottaa siihen, että tekniikan osaa. Pää täytyy osata tyhjentää muista ajatuksista."
Paras ampumistausta on Uusitalojen mukaan solumuovista tai kuitulevystä tehty maali. Myös heinäpaalit ovat hyviä. Näihin ammuttaessa nuolet kestävät monta vuotta.
"Jos ladon seinään ampuu niin nuolet saa äkkiä rikki."