Taiteen palkinnot eivät Suomessa ole suuria, mutta kun kaksi niistä kohdistuu samana syksynä samalle henkilölle, se herättää varmasti myös katetutta. Silti on kaikki syyt sanoa vakaasti, että Hannu Väisänen ansaitsi kirjallisuuden Finlandia-palkinnon
Kirjailija Hannu Väisäsen titteliksi sopii ainakin yhtä hyvin kuvataiteilija. Nyt kirjallisuuden Finlandia-palkinnon saanutta oululaislähtöistä taiteilijaa juhlittiinkin hiljan taiteen valtionpalkinnon saajana. Kun Toiset kengät -romaanin taso oli kuitenkin yksinvaltaisesti valinnan tehneen, eläkkeellä olevan Kalevan kulttuuritoimituksen päällikön Kaisu Mikkolan mukaan ehdolla olleista paras, valitsija ei tietenkään voinut tulla toiseen tulokseen.
Mikkola ansaitsee kiitokset rohkeudesta. Hän ei jättänyt Väisästä palkinnotta siksi, että on kotoisin samasta kaupungista. Eikä todella siksikään, että Väisänen saa näin tuplapotin taiteilijana. Jättipotista ei sentään kannata tällaisten summien yhteydessä puhua, vaikka suomalaisessa kirjallisuudessa Finlandia-palkinto onkin isohko, 26 000 euroa.
Mikkola esitti oululaisuuden vaikutuksesta kysyjille terävän vastakysymyksen: Eikö yhtä hyvin voisi pitää epäilyttävänä, että helsinkiläinen valitsija valitsee palkittavaksi helsinkiläisen kirjailijan.
Vahvan kirjailijanlaatunsa Hannu Väisäsen on sentään osoittanut jo aiemmin. Myös hänen esikoisromaaninsa Vanikan palat vuodelta 2004 olisi voinut olla Finlandia-ehdokas. Sekin huomattiin ja sai tuolloin Kiitos kirjasta -mitalin vuoden antoisimpana kaunokirjallisena teoksena. Kuvataiteilijana arvostettu tekijä osoitti heti ensi teoksellaan vahvuutensa myös sanallisena kertojana, kirjailijana.
Kun kirjassa on kokeneen arvostelijan mielestä klassikon aineksia, sen voi odottaa saavuttavan lukijoiden pitkäaikaista suosiota. Väisäsen esikoiskirjallekin kävi niin. Moni löysi Vanikan palat vasta hyvän aikaa ilmestymisen jälkeen. Niinpä nyt palkitulla teoksella on valmista lukijakuntaa, onhan Toiset kengät jatkoa Väisäsen ensimmäisen kirjan päähenkilön Anteron värikkäälle ja vavahduttavallekin kasvutarinalle. Teoksen tapahtumissa on paljon tuttua erityisesti pian sotien jälkeen syntyneille sukupolville, mutta toki kaikille muillekin suomalaisille.
Suomalainen selviytymistarina, sinnikäs taival kohti kutsumuksen täyttymistä sopii sattumoisin erityisesti itsenäisen Suomen 90-vuotisjuhlien aikaan palkittavaksi teokseksi. Näin siitä huolimatta, että kirjoittaja on löytänyt taiteensa tekemiseen työtilat Ranskasta. Kanavat Suomeen ja Ouluun ovat kuitenkin pysyneet auki.
Suuren yleisön ja valitsijoiden maut eivät kohtaa likikään aina. Monet kerrat on vakuutettu, että ehdokkaiden joukko on laadukas ja useampikin teos olisi voitu palkita. Silti joukkoon kuuluvia kirjoja on usein myyty korkeintaan kohtuullisesti maassa, jossa lukemista harrastetaan paljon. Toki kilpaan mukaan nostetut kirjat ovat olleet aina ja olivat tälläkin laadukkaita teoksia, asiantuntijoiden poimimia.
Kaikki eivät koskaan ole vakuuttuneita siitä, että paras voitti, eivät etenkään silloin, kun valinnan tekee yksi ihminen. Silti ainakin tällä kerralla valinta olisi erittäin todennäköisesti kohdentunut juuri samoin, vaikka päättämässä olisi ollut useamman henkilön raati palkinnon alkuaikojen tapaan. Palkittavaksi haetaan poikkeuksellisen vahvaa, lukuperinnettä vahvistavaa teosta. Toiset kengät täyttää ne vaatimukset.