Monet nuoret äidit ovat kiinnostuneita ekologisista asioista, vaatetussuunnittelija Tuula Hepola lastentavaraliike Ottobrestä arvelee. Viiden viime vuoden aikana uusia vaippamalleja ja sidontatapoja on kehitelty huimasti.
Kangasvaippojen käyttäminen saattaa tuntua ainakin ensikertalaisesta työläältä ja monimutkaiselta verrattuna helppoihin kertakäyttövaippoihin. Myös sairaaloissa vauvat puetaan yleensä kertakäyttöisiin.
Tuula Hepola lohduttaa vaipanvalitsijaa. "Ainoa mitä kangasvaippojen käyttäjä aluksi tarvitsee on päätös. Kysymys on valinnasta samalla tavalla kuin kaikessa vauvanhoidossa."
Naruvaippojen, all in one -versioiden, froteisten vaihtoehtojen ja riisipaperien viidakossa vaipanostajan pää menee pyörälle. Hepola pitää hyvänä aloituspakettina puuvillavaipan ja suojaavien housujen yhdistelmää.
"Se muuttuu helposti lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan." Kasvaessaan lapsi voi käyttää lähes samaa vaippapakettia, eikä koko valikoimaa tarvitse uusia vauvan kasvamisen myötä. Päällimmäisenä, eli eristävänä housuna voidaan käyttää joko villaisia vaippahousuja tai tarroilla kiinnitettäviä, esimerkiksi muovisekoitteisia housuja.
Vaipanvaihtoa aloitteleva tarvitsee noin 24 vaippaa ja neljät villaiset vaippahousut. Villaisia vaippahousuja ei tarvitse pestä jokaisen pissan jälkeen, sillä villa puhdistuu itsestään reagoidessaan ilman kanssa. Muusta materiaalista valmistetut vaippahousut vaihdetaan ja pestään useammin.
"Villan ansiosta vauvan iho pysyy lämpimänä, vaikka vaippa olisikin märkä", Hepola vakuuttaa.
Etikka auttaa hajuun
Myös kangasvaippamarkkinoilta löytyy niin sanottuja all in one -vaippoja, joissa on samassa paketissa housuosa ja imupintana esimerkiksi flanellinen vaippa. Niiden etuna on helppo päällepuettavuus, mutta kuivuminen kestää pitempään kuin harson tai yksinkertaisen flanellin.
Moni hylkää ajatuksen kangasvaippojen käytöstä pyykkivuoren pelossa. Mielikuvissa asunto täyttyy likaisista harsoista, joiden löyhkä valtaa koko kodin. Hepolan mukaan totuus ei ole ollenkaan näin ankea. Vaippahuollon perusvälineiksi riittävät tavallinen pyykkikone, kannellinen ämpäri ja pyykinkuivausteline.
Kun pyykkikonetta pyörittää joka toinen päivä, vauvalle riittää puhdasta pyllykuiviketta. Likaiset vaipat heitetään kylmään veteen likoamaan. Kun ämpäriin lisää tilkan etikkaa, säästyy hajuhaitoilta.
"Jos vauvan pyykit pesee aikuisten vaatteista erillään, kokonaista koneellista ei tulisi pienistä vaatteista ilman vaippoja."
Hepola muistuttaa, että ajankäyttö on suhteellista. "Vaippojen ripustamiseen menee aikaa noin kolme minuuttia. Kun vertaa esimerkiksi kertakäyttövaippojen ostamiseen ja roskapussien viemiseen kuluvia aikoja, aikaa tuskin kuluu paljon vähemmän."
Hepola aloitti kangasvaippoihin perehtymisen suunnittelijana villatuotteita valmistavalla Ruskovillalla 1980-luvun alkupuolella. Oma esikoinen syntyi muutamaa vuotta myöhemmin, ja vaippapuuhat tulivat osaksi arkea.
"Luonnonkuiduilla, kuten villalla on valmiiksi monia sellaisia ominaisuuksia, joihin synteettisten kuitujen valmistajat pyrkivät."
Perinteiset materiaalit tuntuivat luontevalta valinnalta neljän oman lapsen vaipoiksi. "En halua asettaa kertakäyttövaippojen ja kestovaippojen käyttämistä vastakkain. Molemmat ovat varmasti hyviä tapoja, tuskinpa suunnittelijat turhaan vaippateollisuudessa istuvat."
Vaipoista vaikka verhot
Usein kangasvaippojen valintaa puoltaa ekologisuus. Elinkaarianalyysien mukaan muoviset vaipat kuormittavat luontoa kangasvaippoja enemmän, vaikka pyykkääminen laskettaisiin mukaan.
Vaippavalintaan voi vaikuttaa myös lapsen allergisuus. Ihottumainen lapsi voi joutua vaihtamaan kertakäyttöiset vaipat kestovaipoiksi.
"Villa-allergia on usein hankausallergiaa. Villaiset vaippahousut on valmistettu pitkäkarvaisen merinolampaan villasta, joka on pehmeä iholla."
"Kun vaippoja ei enää tarvita, puuvillakankaat voi silputa kompostiin. Harsothan voi sitä paitsi vaikka värjätä ja viedä mökille verhoiksi", Hepola kannustaa.
Vaihtoehtona vaipattomuus
Äideille suunnatuilla keskustelukanavilla internetissä puhutaan paljon vaipoista. Verkon kautta myös tieto erilaisista vaihtoehdoista leviää.
Yhtenä vaihtoehtona on vaipattomuus. Osittaisessa vaipattomuudessa vaippaa voidaan käyttää esimerkiksi ulkoillessa tai yöllä.
Vaipattomuus perustuu äidin ja lapsen symbioottiseen yhdessä olemiseen, jolloin äiti oppii tuntemaan lapsensa rytmin. Pissa- tai kakkahädän tullessa äiti "pissattaa" lasta lavuaarin tai vessanpöntön yläpuolella. Vaipattomuus vaatii harrastuneisuutta, sillä muutaman kuukauden ikäinen vauva pissaa hyvin tiheästi.
Vaipattomuuden esikuvana ovat muun muassa Afrikan ja Aasian kulttuurit, joissa vaippoja ei juuri käytetä. Kiinassa vaipan korvaavat usein halkiohousut.