Kemi Aikanaan vainovalkeat sytytettiin varoittamaan lähestyvästä vihollisesta. Pohjanlahden rannikon ammattikalastajat polttivat torstaina valkeita pitkin pitkää rannikkoa muistuttamassa kalastajakunnan hädästä ja lohipyynnin ahdingosta. Merikalastajat katsovat joutuneensa parjauskampanjan maalitauluksi. Itsellinen perinneammatti on enemmän kuin uhattuna: Porukka ukkoutuu, eikä jatkajia ole.
Vastakkainasettelu ammattikalastajien sekä harrastajakalastajien ja matkailukalastuksen välillä on taas kerran kärjistynyt kevään lähestyessä ja uuden lohiasetusesityksen kiertäessä lausunnolla. Lohiasetuksessa on hyviä lähtökohtia, mutta jatkuvuutta se ei takaa, sanovat kalastajat.
"Lähdimme siitä, että aikasäätelystä voitaisiin nyt ajoverkkokalastuksen loputtua kokonaan luopua. Olimme valmiita säätelemään rysien kappalemäärää, mutta aikasäätely jäi valitettavasti edelleen voimaan", Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL:n toimitusjohtaja Kim Jordas pahoittelee.
Ajoverkkokalastus on imaissut leijonanosan Itämeren lohisaaliista. SAKL:n hallituksen jäsen, simolainen kalastaja Kari Ollila laskeskelee, että ajoverkoilla on pyydetty vuodessa se, minkä rannikkokalastajat ovat saaneet pyydettyä viidessä vuodessa.
"Rannikkokalastajat eivät millään opilla voi olla uhka luonnonlohelle. Jatkossa lohta riittää varmasti kaikille.", Ollilla vakuuttaa Ajoksen kalasatamassa, jonne kymmenkunta kokenutta ja ahavoitunutta kalastajaa on kokoontunut laavutulille.
Ammattikalastajien keski-ikä lähentelee 60 vuotta. "Onhan täällä pari nuorempaakin joukossa. Ehdin jo ihmetellä, että missä täällä on vanhainkoti palanut", yksi veistelee. Simolainen kalastaja Martti Lahti tokaisee, että porukka on kuudenkymmenen ja kuoleman välillä.
Tulevana vuonna 40 vuotta täyttävä Ollila on joukon juniori, mutta hänkään ei näe alan tulevaisuutta kovin valoisana. Näillä rajoituksilla ei alalle tule uutta verta, vaikka maa- ja metsätalousministeriö viritteleekin mestari-kisälli -järjestelmää.
"Nykyään ei ammattilaiseksi aleta, jos ei ole jo valmiiksi pyyntivehkeitä", Ollila muistuttaa. Kari Jordaksen mukaan lohiasetusesitys ei mielialoja kohenna. Pohjanlahdella on vain vajaat 60 kalastajaa, joille lohi tuo merkittävän tilin, noin kolmanneksen koko kalastustulosta. Tämä joukko harvenee vuosi vuodelta.
"Jokaisessa valtiossa pitäisi olla omavaraisuus, mutta meiltä yritetään viedä elinkeino perusteettomasti", Ollila huomauttaa.
Kalastajat puhuvat parjauskampanjasta, jossa pääosaa ovat esittäneet pohjoisen edusmiehet ja - naiset. Lapin liiton, jokivarren ja harrastajakalastajien edunvalvojia ei silitellä, kun esimerkiksi Tornio-Muoniojokiseura haluaisi palauttaa viime vuosikymmenen kovimmat rajoitukset merelle.
Mutta suoranaista niskalaukausta yrittää kalastajien mukaan Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö, joka lopettaisi kokonaan lohen kalastuksen merellä. "Se on todella törkeää, että vapaa-ajan järjestö yrittää lopettaa laillisen elinkeinon. Vapaa-ajan kalastajia vaivaa nyt vauhtisokeus", Ollila puuskahtaa.
Hänen mukaansa kukaan ei omista kalaa. "Lohi syntyy joessa ja kasvaa meressä. Meressä on tilaa uida ja lohta riittää kaikille." Ammattikalastajat toivovat, että tarpeettomalle vastakkainasettelulle pantaisiin vihdoinkin piste.
Kari Ollila huomauttaa, että kymmenessä vuodessa kalastajien pyyntipäivät ovat romahtaneet 80 prosentilla. "Se on karua faktaa." Rajoitusten jatkeeksi ovat tulleet hylkeet, jotka popsivat varovaisesti arvioiden 200 000 lohta vuodessa. Viime vuonna ammattikalastuksen kokonaissaalis oli noin 50 000 lohta.