Väinö Linnan (1920-1992) uusi elämäkerta valmistuu käsikirjoituksena vuoden 2005 loppuun mennessä. Kirjoittaja on Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden emeritusprofessori Yrjö Varpio, ja hanketta tukevat taloudellisesti opetusministeriö, Tampereen kaupunki ja Urjalan kunta. Aineiston keruu elämäkertaa varten on alkanut jo kirjailijan eläessä, systemaattinen tietojen haku ja tallentaminen kirjoitustyötä varten vuoden 2003 alussa, varsinainen kirjoitustyö vuonna 2004.
Väinö Linna on ansainnut elämäkertansa. Elämäkerran tavoitteena on selvittää Linnan teosten merkitys suomalaisten omakuvan muokkaajana, seurata kirjailijan elämän ja näyttämöiden muuttumista yksityisistä ja intiimeistä julkisiksi sekä tarkastella elämänpiirien laajenemisen vaikutusta Linnan omaksumaan kirjailijanrooliin. Samalla nousee esille yleisesti kiinnostava kysymys suomalaisen kirjailijan muuttuvasta asemasta yhteiskunnallisen keskustelun käynnistäjänä ja kävijänä.
Linna osallistui teoksillaan ja sen jälkeen puheenvuoroillaan ja artikkeleillaan merkittävällä tavalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänen kannanottonsa yhteiskunnallisen dialogin merkityksestä ja tasa-arvosta ovat vaikuttaneet laajasti kansalaisten ajatteluun. Kysymys ei ole yksinomaan kirjallinen vaan myös yhteiskunnallinen, ja Linnan vaikutuksen sisältöä ja luonnetta on tärkeä tutkia myös tältä kannalta.
Linnasta tuli Tuntemattoman sotilaan myötä näkyvä julkisuuden henkilö, josta tuolloin voimakkaasti kasvanut mediajulkisuus oli monin tavoin kiinnostunut. Linnan julkisuuskuvan muotoutumista tullaan selvittämään Linnaan liittyvän runsaan sanoma- ja aikakauslehtiaineiston avulla. Linnan tuotannosta on ehditty myös tehdä jo kirjallisuustieteellistä tutkimusta.
Elämäkerran keskeisiä lähteitä ovat Linnan teokset ja kirjoitukset, jotka on suurimmaksi osaksi koottu Koottuihin teoksiin (2000). Tutkimustyön aikana on kuitenkin löytynyt useita Linnan artikkelikäsikirjoituksia sekä julkaistuja artikkeleita, jotka ovat jääneet koottujen teosten ulkopuolelle. Keskeisenä elämäkerrallisena lähteenä ovat professori Pertti Virtarannan 1970-luvun alussa tekemät kirjailijahaastattelut kirjailijasta sekä Väinö Linnan Seuran aloitteesta 1980-luvun alussa tehdyt Linnan lapsuudenystävien ja sisarusten haastattelut.