Kajaani
Väinämöinen ei laula suohon nuorta ystäväänsä Harry Potteria, vaan he tarinoivat käsi kädessä, kouluneuvos Kirsti Manninen vakuutti Kulttuurin Kaukametsä -seminaarissa.
Suomessa Kalevalaa on opetettu kansalliseepoksena ja pakotettu lapset tankkaamaan sitä, mutta on unohdettu, että Kalevalassa on kiehtovia tarinoita.
Samasta näkyvän ja näkymättömän maailman muinaisajasta kumpuavaa Potteria lukemaan ei pikkuväkeä tarvitse patistaa. Eikä Tolkienia tai muuta fantasiakirjallisuutta. Nyt ihmisiä kiinnostavat enemmän kuin koskaan vanhat myytit ja fantasia.
Kirsti Manninen muistutti, että Harry Potterin kirjoittaja J.K. Rowling tuntee monipuolisesti maailman kansanrunoutta.
Mannisen mukaan talvella julkaistun Suomen lasten Kalevalan suursuosio kertoo, että sitä oli odotettu. Siitä urbaani älykkökin pääsi jyvälle Kalevalan tapahtumista. Kalevala on niin mielenkiintoinen teos, että siitä kannattaa tehdä aina uusia versioita.
Raskaan realismin paino rasittaa myös käsityksiä Kalevala-kuvituksesta. Gallen-Kallelan töiden lisäksi Kalevala-kuvituksia on joka lähtöön, tosin suurin osa ei ole helposti yleisön nähtävillä. Manninen kiitti erityisesti Pirkko-Liisa Surojeginin kuvitusta uuteen lasten Kalevalaan.
Älykästä komediaa ja romanttista komediaa
Suomalaisen elokuvan kieli aukeaa vain suomalaiselle, ja suomalainen katsoo mielellään kotimaista elokuvaa. Tuottaja Ilkka Y.L. Matila on nähnyt kaikki 50 kotimaista elokuvaa, jotka on viiden viime vuoden aikana tehty. Niiden katsojamäärät vaihtelevat välillä 31 (Silmä silmästä) - 426 174 (Rukajärven tie).
Vuosi 1997 oli kotimaisen elokuvan aallonpohja: elokuvateatterien yleisöstä vain seitsemän sadasta katsoi kotimaisen. Vuonna 2001 luku oli jo 22 prosenttia.
"Sota on suomalaisten myyttinen villi länsi, ja sotaan liittyvät filmit ovatkin katsotuimpia. Katsotuin Uuno Turhapurokin on Uuno armeijan leivissä", Matila kuvaili.
Yleisönsä löytävät myös kyläpellet, kuten Pekko, Uuno ja Vääpeli Körmy. Kyläpellekomediat ovat Matilan mukaan hyvin kansallisia; itse hän asui 11 vuotta Saksassa, muttei oppinut nauramaan sikäläisille pelleille.
"Joka vuosi on tilaus ainakin yhdelle komedialle. Elokuvamarkkinoille sopisi kahta komedian lajia, jotka Suomesta puuttuvat: älykäs komedia ja romanttinen komedia."
Suomalainen yleisö haluaa perinteistä kuvakerrontaa, verkkaisempaa kuin muut pohjoismaalaiset, väittää Ilkka Y.L. Matila.
"Minusta elokuvakerrontaa pitäisi monipuolistaa ja uusia lajityyppejä elokuvassa pitäisi kokeilla. Meiltähän oikeastaan puuttuvat genre-elokuvat kokonaan. Hyvin kerrottu tarina menestyy elokuvana, oli aiheena vaikka aidanseiväs."
Kaksipäiväinen Kulttuurin Kaukametsä käsitteli teemaansa Kielen sillat lukuisin alustuksin ja teematyöpajoin. Seminaarin järjestelyistä vastasivat Oulun yliopiston Kajaanin yksiköt vararehtori Liisi Huhtalan johdolla sekä Kajaanin kaupunki ja Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus.