Hautajaisissa hoettu vainajan muistoa kunnioittaen jää hautajaisten järjestelyissä monesti sanahelinäksi. Oulun ortodoksisen hiippakunnan piispa metropoliitta Panteleimon korostaa, että vainajan omia perinteitä ja arvoja pitäisi kunnioittaa toteuttamalla niitä hautajaisjärjestelyissä.
"Perhesuhteet ovat muuttuneet ja avioliittoja rikkoutunut. Joskus hautajaisten tahdin määrä henkilö, joka on ollut vasta hyvin vähän aikaa perheessä ja sysää sivuun vainajan ja suvun vuosikymmenten perinteet. Tämä aiheuttaa mielipahaa ja riitaa", Panteleimon tietää.
Joskus hautajaisissa ainoat ortodoksit vainajan lisäksi ovat pappi ja kanttori. Suomalaiset haluavat toimia kunnioittavasti, mutta eivät tiedä, miten seremoniassa pitää olla. Silloin perinteet voivat olla outoja ja pelottavia, vaikka seurakunnat kyllä neuvovat ja kertovat asioista.
"Avoin arkku kummeksuttaa. Nykyään kuollaan paljon sairaalassa, eikä olla edes nähty kuollutta ihmistä. Me siunaamme vainajan emmekä arkkua, eli hiekka laitetaan rinnan päälle", Panteleimon kertoo ortodoksitavoista.
Panteleimon kannustaa ihmisiä tekemään hyvissä ajoin tiettäväksi kirjallisesti, miten haluaa, että omissa hautajaisissa toimitaan.
"Muillakin kuin ortodokseilla on omia perinteitä, esimerkiksi herätysliikkeillä."
Arkkuhautaus suosiossa
Luterilaisissa seurakunnissa hautajaisissa eniten puhuttaa tuhkaus. Monesti omaiset haluaisivat arkkuhautauksen, vaikka vainaja olisi toivonut tuhkausta.
"Monesti se on vaikeakin asia omaisille. Mutta he ovat myöntyneet toiveeseen ja halunneet noudattaa vainajan tahtoa", Karjasillan seurakunnan kappalainen Petri Satomaa kertoo.
Jos haluaa mahtua haudatuksi Intiön hautausmaalle, tuhkaus on ainoa tapa. Oulussa tuhkataan 700-800 vainajaa vuodessa.
Satomaa ei lähde kyselemään erikseen, mitä vainaja on halunnut hautajaisiinsa, vaan odottaa mitä omaiset kertoo.
"Joitain asioita tulee joskus esille. Tuhkaus on yksi asia, ja joitain tiettyjä virsiä vainaja on voinut haluta", Satomaa sanoo.
Kirkkoon kuulumattomien vainajien omaisilta kysytään aina, kielsikö hän kirkollisen siunauksen.
"Tästä on selkeä ohje tullut, että vainajan tahtoa noudatetaan", Satomaa sanoo.
Satomaa ei ole kirkkoon kuulumattomien siunausta sen kummemmin empinyt, koska suuri osa saattoväestä kuitenkin kuuluu kirkkoon.
"Se on palvelus myös heille."
Piispainkokous on antanut tänä syksynä ohjeen, jonka mukaan pappi ei voi ennakkoon päättää olla siunaamatta kirkkoon kuulumattomia.
Ohjeen mukaan pelkästään se, että vainaja ei kuulu kirkkoon, ei osoita, että hautaan siunaaminen olisi hänen tahtonsa vastaista.
Oman tahtonsa hautajaisten järjestämisestä voi ilmaista esimerkiksi Hautaustoimistojen liiton vihkosella tai muodollisemmalla hautaustestamentilla. Pro-Seremoniat on julkaissut yksinkertaisen esimerkiksi lompakossa pidettävän tahdon siviilihautajaiset -kortin.