Ei-äänten voitto Viron ja Latvian EU-kansanäänestyksissä suistaisi nämä maat pahasti sivuosaan Euroopassa, kun kaikki muut jäsenehdokkaat ovat menossa mukaan.
Ensi viikonloppu on Suomen lähialueilla poikkeuksellisen merkittävä. Kansa sanoo sanansa maansa EU-linjauksista niin Ruotsissa kuin Virossa, ja Latvia seuraa perässä viikko tämän jälkeen. Edessä oleva kansanäänestysten sarja on monin tavoin merkittävä koko Itämeren alueen tulevaisuudelle.
Suomessa on kiinnitetty paljon huomiota Ruotsin äänestykseen rahaliitto Emun jäsenyydestä, vaikka kumpikaan vaihtoehto siellä ei saisi aikaan dramaattista muutosta. Ei-äänten voitto näyttää länsinaapurissa yhä todennäköiseltä, vaikka asetelma onkin jännittävästi tasaantumaan päin. Mutta Ruotsi on jo EU-jäsen ja pysyy sellaisena. Vaikka kruunu jäisi yhä käyttöön, se ei ainakaan heti heilauttaisi maata mihinkään. Ruotsi on vahva ja vakiintunut valtio, jonka talous on hyvässä iskussa sekä euron kanssa että ilman sitä.
Virolla ja Latvialla on edessään paljon dramaattisempi päätös. Baltian maiden kaikki tavoitteet ja pyrkimykset on rakennettu edessä olevan EU-jäsenyyden varaan. Toista vaihtoehtoa ei poliittisessa todellisuudessa yksinkertaisesti ole olemassa.
Tämä on kaiken panemista yhden kortin varaan, mutta hyvin ja ymmärrettävin perustein. Neuvostoliiton kahleista jälleen itsenäisiksi päässeet maat ryhtyivät kaikin keinoin liittämään itseään tärkeimpien läntisten instituutioiden, Naton ja EU:n jäseniksi. Toinen näistä tavoitteista on jo käytännössä toteutunut, nyt on toisen vuoro. Puuttuu vain viimeinen sinetti, joka on määrä tulla kansanäänestyksessä.
Kaikki viittaa siihen, että muiden hakijamaiden tavoin myös virolaiset ja latvialaiset hyväksyvät maansa jäsenyyden unionissa. Silti toinenkaan vaihtoehto ei ole aivan pois suljettu, jos äänestysprosentti jää kovin matalaksi ja jos ei-puoli onnistuu saamaan kannattajansa liikkeelle sankoin joukoin.
Suomen poliittinen johto ja talouselämä kannattavat Ruotsin Emu-jäsenyyttä, mutta ottavat tietysti toisenkin mahdollisuuden huomioon. Sen sijaan Baltian maiden EU-jäsenyyttä on pidetty Suomessa koko ajan itsestäänselvyytenä, mitä se ei missään nimessä ennen kansanäänestyksiä voi olla. Nyt mielipidekyselyt näyttävät suosiollisilta, mutta aiemmin tilanne on ollut myös toinen. Liettuassa kyllä-puoli sai toukokuussa 90 prosenttia äänistä. Tällaista maanvyöryä tuskin tulee Virossa ja Latviassa.
Viron jäänti EU:n ulkopuolelle toisi eteen tilanteen, johon ei lainkaan olla varauduttu, ei nähtävästi edes Virossa. Koska vaihtoehtoista toimintamallia ei ole, edessä olisi inspirointia, uusia neuvotteluja ja suurta hämminkiä. Kuinka kävisi esimerkiksi alkoholin tuontisääntöjen, joiden vuoksi Suomessa on alkoholiveroa jo päätetty laskea? Virossa politiikan ja talouselämän pasmat sekoaisivat pahan kerran.
Viron suurin puolue, keskusta, on suosittanut kannattajilleen äänestämistä EU:ta vastaan. Vaikka kyselyissä yli 60 prosenttia virolaisista kannattaa jäsenyyttä, ei vastustajienkaan olemassaoloa voi unohtaa.
Suomen näkökulmasta Viron tulo unioniin on toivottavaa. Itämeren alueelle ei kaivata uusia epävarmuustekijöitä. Viron EU-jäsenyys eheyttäisi Eurooppaa ja sinetöisi veljeskansan huiman kehityksen uudestaan itsenäisenä valtiona. Mutta Viron vauhti on myös ollut niin kovaa, etteivät kaikki kansalaiset ole tahtoneet pysyä perässä. Yhteiskunnan jako menestyjiin ja häviäjiin on ollut turhan jyrkkä, ja tuo juopa saattaa tulla näkyviin myös EU-äänestyksessä.