Talousongelmiensa kanssa painiskelevat Lapin sairaanhoitopiirin kunnat suhtautuvat nihkeästi pelastushelikopteri Aslakin toiminnan rahoittamiseen.
Alueen 16 kunnasta vain viisi ilmoittaa selkeästi olevansa valmis osallistumaan kopterin lääkinnällisen ensihoidon kustannuksiin. Lähes yhtä monessa kunnassa päätös on yksiselitteisen kielteinen. Muiden kuntien kannanotot ovat ehdollisia, mutta yleisesti rahat haluttaisiin ottaa kuntien kukkaron sijasta valtion budjettista.
Myönteisesti Aslakin rahoitukseen suhtaudutaan Enontekiöllä, Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Savukoskella ja Sodankylässä.
Enontekiön lausunnossa todetaan, että pelastushelikopterin toiminta Enontekiön olosuhteissa pitäisi ehdottomasti turvata. Kemijärvi ilmoittaa kantanaan, että Aslakin toiminta turvattu jo sairaanhoitopiirin hallituksen kesäisellä päätöksellä, mikä on myös Kemijärven kaupungin tavoite. Pelkosenniemen kunnanhallituksen mielestä pelastushelikopterin toiminta on erittäin tärkeä. Sodankylä on esittänyt varattavaksi budjettiinsa Aslakin toimintaa varten 1,50 euroa asukasta kohden.
Utsjoki haluaa apua
Norjan koptereilla
Kielteisen kannan rahoittamiseen ovat ottaneet Inari, Salla ja Pello. Niiden mielestä pelastustoiminta pitää tulevina vuosina järjestää yhteistyössä rajavartiolaitoksen kanssa.
Pello pitää Aslakin toimintaa sinänsä toivottavana, mutta pienten kuntien taloutta ei saa rasittaa uusilla kustannuksilla.
Myöskään Utsjoen kunta ei sitoudu Aslakin rahoittamiseen, koska pelastushelikopteritoiminta ei voi toimia kuntien rahoituksen varassa.
Kunta esittää, että sairaanhoitopiiri sopisi Lakselvissä Norjassa olevan lääkärihelikopterin käytöstä hätätilanteissa Utsjoella.
Myös Kittilässä pelastushelikopterin rahoitus halutaan valtiolle. Posiolla ei sinänsä vastusteta sairaanhoitopiirin rahoittamaa pelastushelikopteritoimintaa, mutta siellä turvaudutaankin pääasiassa Oulun Sepeen.
Enemmän yhteistyötä rajavartioston kanssa
Rovaniemen järjestelytoimikunnan lausunnossa todetaan, että pelastushelikopteritoiminnan kesäinen rahoituspäätös oli kuntayhtymän toimivaltaan kuuluva.
Järjestelytoimikunta kuitenkin edellyttää, ettei mahdollinen helikopteritoiminta saa nostaa kuntalaskutuksen kokonaisuutta, vaan toiminnan rahoittaminen edellyttää muun erikoissairaanhoidon palvelutoiminnan tuottavuuden parantumista.
Ranualla tarve helikopterilla toimivan ensihoitoyksikön käyttöön on vähäinen.
Kunnan mielestä Aslakin hyödyllisyys ja merkitys lääkinnällisen ensihoidon täydentäjänä tulee aikaisempaa perusteellisemmin selvittää ensi vuoden aikana.
Jos sairaanhoitopiirin kustannusvelvoite kasvaa merkittävästi, niin ensisijaiseksi vaihtoehdoksi tulee ottaa rajavartiolaitoksen kanssa tehtävän yhteistyön tehostaminen. Samoilla linjoilla on myös Kolari.
Muoniossa pelastushelikopteritoiminnan merkityksen uskotaan pienenevän, koska ensihoidon yksiköiden taso on jatkuvasti noussut ja hoitotasoyksiköitä tulee koko ajan lisää.
Muoniossa Lapin sairaanhoitopiirin 180 000 euron panostusta pidetään suurena verrattuna Oysin 300 000 euroon, sillä Sepen toiminnan väestöpohja on paljon suurempi kuin Aslakin.