Suomen Pankin uusi pääjohtaja Erkki Liikanen kiirehtii poistamaan kasvua ehkäiseviä kilpailuesteitä. "Jos Suomi haluaa investointeja, tuottavuuden pitää olla huomattavasti korkeampaa", hän totesi torstaina Helsingissä pankkiuransa ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa.
Markkinat odottavat, että Euroopan Keskuspankki nostaa ohjauskorkoa ensi vuoden alkupuoliskolla. "Korkopaineet ovat ennallaan tai ylöspäin", Liikanen arvioi tutkaillessaan inflaatiokäyriä ja muistuttaen heti rahanvartijoiden ykkösasiasta: "Hintavakautta uhkaavan riskin suhteen on oltava hyvin valppaina."
Suomen Pankin mukaan kotimaan talous kasvaa kuluvana vuonna kolme prosenttia. Vienti on alkanut vetää tasaisen kulutuksen rinnalla, siitä odotetaan vauhtia myös ensi vuoden kasvuun.
Tuottavuus
ei siirry
Talous ei kuitenkaan siitä parane, jos keitetään lisää samaa soppaa. Tarvitaan uusia reseptejä, Liikanen hoputtaa. Sillä työllisyys tulee lähiaikoina nousemaan vain hieman nykyisestä, 67 prosenttiin. Työttömyys tosin laskee, mutta syynä on osin eläköityminen.
Työpanos ei ole vuosikymmeniin juurikaan kasvanut. Myös pääomapanoksen vaikutus on Suomessa hillittyä. Investoinnit eivät enää riitä korvaamaan edes kulumista, Liikanen toteaa: "Kokonaiskehitys on huolestuttava."
Samaan päädyttiin keskiviikkona Handelsbankenissa. Pääekonomisti Tiina Heleniuksen laskujen mukaan pääomakannasta katoaisi vuodessa 400 miljoonaa euroa bruttoinvestointeja enemmän.
Ongelmallisinta onkin eriytyminen. Vain elektroniikkateollisuus, vähittäispankit sekä teleala ovat lisänneet tuottavuuttaan, Liikanen summaa. Muu teollisuus on jättäytynyt matkasta sitten 80-luvun. "Tuottavuus ei ole siirtynyt muille aloille."
Liikasen mukaan olisi tarkistettava hierarkioita, tiivistettävä tarjontaketjuja, vähennettävä varastoja ja parannettava henkilöstön koulutusta.
Mutta on myös luotava kilpailua. "Jos kilpailua ei ole päällä, etua ei tule", hän suosittaa selvää muutosta.
Aino ennakoi tulevaisuutta
Suomen Pankki onkin kysynyt, mitä tapahtuisi, jos lisättäisiin kilpailua. Kehitystä on ennakoitu luomalla kokonaistaloudesta ensi versio niin sanotun Aino-malli avulla. Ainon on tarkoitus mallintaa etukäteen ennusteiksi mahdollisia poliittisia päätöksiä. Luvassa on tulevaisuuden skenaarioita, joissa huomioidaan vielä myös väestön rakenteellisia muutoksia, kuten eläköitymistä.
Liikanen on vakuuttunut, että ainakin kaupan ja rakennusalan piirissä hintamarginaalit supistuisivat ja yksityiset investoinnit kasvaisivat. "Jos lisätään kilpailua, kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat myönteisiä niin kasvuun, investointeihin kuin työllisyyteenkin."
Liikanen lupaa, että tilannetta tullaan selvittämään tarkemmin. Hänen mukaansa esteitä löytyisi lainsäädännöstä, mutta myös kuntatasolta.
Tontit nostavat
hintoja
Inflaatio-odotukset ovat sitten kevään antaneet hieman periksi ja pitkät korot jälleen laskeneet. Rahan arvon lupaillaan hupenevan yhä verrattain maltillisesti, vajaan kahden prosentin vauhtia eli EKP:n tavoitearvon tuntumassa.
Jos korot kuitenkin lähtisivät laukkaan - Yhdysvalloissa ohjauskorkoa kiristettiin juuri kolmannen kerran lyhyen ajan sisällä ja öljyn hintakin on kova - kotitaloudet Suomessa tuskin joutuisivat ahdinkoon. "Olot ovat vakaammat kuin 80-90-luvuilla," Liikanen luottaa.
Toisin kuin tuolloin, nyt asuntojen hintoja kallistavat yksinomaan tonttimaan hinnat. Suomessa ei parhaillaan havaita urakoiden tai rakennuskustannusten nousua, joka poikkeaisi yleisestä hintojen noususta. Korkotason alhaisuudessa taas vain Espanja lyö Suomen.
Riskivelkaisten kotitalouksien määrä lienee vähäinen. Vaikea tosin olisi esimerkiksi tilanne, jossa velat ylittävät kolmen vuoden käyttövarat, Liikanen arvelee. Lainanhoito-ongelmia syntyy helposti myös silloin, jos tulotaso yllättäen muuttuu, kuten työttömyyden kohdatessa, hän varoittaa.