Suomi ja Ruotsi olivat viime vuonna ainoat Euroopan unionin jäsenmaat, jotka saavuttivat EU:n asettaman tavoitteen tutkimus- ja tuotekehittelymenoista. EU:n tavoite on nostaa tutkimus- ja tuotekehittelymenojen osuus 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
EU:n tilastoviraston Eurostatin torstaina julkaisemien tietojen mukaan Suomi kasvatti osuuttaan 3,49 prosenttiin edellisen vuoden 3,23 prosentista, jolla Suomi pysyi edelleen tukevasti kakkosena EU-maiden joukossa.
Ero ykkösmaahan Ruotsiin kuitenkin kasvoi, sillä Ruotsi hurjasteli peräti 4,27 prosenttiin edellisen vuoden 3,65 prosentista.
Muut EU-maat seurasivat kaukana perässä, sillä seuraavaksi eniten tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sijoittanut Saksa jäi 2,49 prosenttiin. Tanska ylsi 2,40 prosenttiin. Vähiten tutkimusta suosi Kreikka, jossa osuus jäi 0,67 prosenttiin.
EU:n keskiarvo oli vain 1,99 prosenttia, mikä oli niukasti enemmän kuin edellisen vuoden 1,92 prosenttia. Hollannissa ja Irlannissa tutkimusmenot jopa supistuivat vuodesta 2001.
Luvut merkitsevät sitä, ettei Japanin ja Yhdysvaltain kaula Eurooppaan verrattuna kaventunut viime vuonna lainkaan. Japanin tutkimus- ja tuotekehittelymenot olivat hieman alle 3 prosenttia ja Yhdysvaltain 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta.
EU:n tavoite on nousta maailman johtavaksi tietoyhteiskunnaksi vuoteen 2010 mennessä, mikä edellyttää tutkimusmenojen nostamista vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoitteen saavuttaminen ei viime vuonna edistynyt näin ollen juuri lainkaan.
Valtaosa rahasta tuli yksityisiltä
Määrällisesti eniten tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sijoitti Saksa, 43 miljardia euroa. Seuraavana oli Ranska 28 miljardilla eurolla. Eurostatin luvut ovat ostovoimatasoitettuja.
Suomi sijoitti tutkimukseen vajaat 4 miljardia euroa, jolla Suomi päihitti selvästi useat Etelä- ja Keski-Euroopan väkirikkaammat maat. Yli kahdeksan kertaa Suomea kookkaampi Espanja sijoitti tutkimukseen vain 6,4 miljardia euroa.
Ruotsi oli EU:n viidenneksi suurin tutkimusmaa Saksan, Ranskan, Britannian ja Italian jälkeen 8,4 miljardin summalla. Ruotsin väkiluku on alle neljännes Espanjan väkiluvusta.
Valtaosa tutkimus- ja tuotekehittelyrahoista tuli yksityisiltä yrityksiltä. Niiden osuus EU:n koko tutkimusrahoituksesta oli yli 60 prosenttia. Erityisen korkea yksityisen rahoituksen osuus oli Ruotsissa, jossa se lähenteli 80 prosenttia. Myös Suomessa yksityisen rahan osuus oli EU:n keskiarvoa korkeampi.
Nyrkkisääntönä on, että mitä vähemmän maa sijoittaa tutkimukseen, sitä korkeampi on yliopistojen ja julkisen vallan osuus tutkimusmenoista. Mm. Kreikassa julkisen rahan osuus oli yli 70 prosenttia. Kasvua tutkimusmenoihin näyttää näin tuovan nimenomaan yksityinen rahoitus.
Naisten osuus edelleen pieni
Tutkimus- ja tuotekehittely oli viime vuonna edelleen varsin miesvaltaista EU:ssa. Vain Portugalissa ja Kreikassa puolet tutkijoista julkisella sektorilla ja yliopistoissa oli naisia.
Kokonaislukuja painoivat alas yksityisten yritysten tutkijat, joista ainoastaan Tanskassa naisten osuus oli yli 30 prosenttia. Suomessakin luku jäi 22 prosenttiin, mikä oli EU-maiden alakastia.
Julkisella sektorilla ja yliopistoissa naisten osuus tutkijoista oli Suomessa 46 ja 44 prosenttia, mikä oli selvästi EU:n keskiarvoa enemmän.