Vain suo­je­lu­esi­tys voi pe­las­taa

Pieni jäänne yhä harvinaisemmaksi käyvää vanhaa Oulua on jälleen häviämässä. Uuden Technopoliksen vieressä Isonkadun ja Nummikadun kulmassa sijaitsevan puutalokorttelin paikalle rakennetaan kolmikerroksinen kerrostalo.

Laina Laitinen ehti asua Isonkadun puutalokorttelissa 44 vuotta. Nyt hän on muuttanut Aleksanterinkadulla olevaan osakkeeseen ja vakuuttaa viihtyvänsä sielläkin. Vanha pihapiiri vetää silti herkäksi: "Tässä oli ihana asua. Vappuna vielä grillattiin tuossa oven edessä. Yläkerrassa sai rauhassa soittaa vaikka rumpuja, kukaan ei häiriintynyt."
Laina Laitinen ehti asua Isonkadun puutalokorttelissa 44 vuotta. Nyt hän on muuttanut Aleksanterinkadulla olevaan osakkeeseen ja vakuuttaa viihtyvänsä sielläkin. Vanha pihapiiri vetää silti herkäksi: "Tässä oli ihana asua. Vappuna vielä grillattiin tuossa oven edessä. Yläkerrassa sai rauhassa soittaa vaikka rumpuja, kukaan ei häiriintynyt."
Kuva: Ala-aho Pekka

Pieni jäänne yhä harvinaisemmaksi käyvää vanhaa Oulua on jälleen häviämässä. Uuden Technopoliksen vieressä Isonkadun ja Nummikadun kulmassa sijaitsevan puutalokorttelin paikalle rakennetaan kolmikerroksinen kerrostalo. Rakennuslupa on jo myönnetty ja korttelin nykyinen omistaja, Rakennus-Hanka aikoo ryhtyä rakennustöihin ensi keväänä.

Puutalokortteli puretaan tänä syksynä, kertoo Rakennus-Hangan toimitusjohtaja Matti Eeronheimo. Rakennusten pelastamiseksi on silti yhä mahdollista tehdä suojeluesitys ympäristökeskukselle, joka voi määrätä toimenpidekiellon, kunnes esitys on tutkittu.

Kerrostalojen puristuksiin jääneessä korttelissa on neljä rakennusta.Tontti on jaettu kahtia, ja toisella puolen 1896 rakennetussa päärakennuksessa oli 44 vuotta Laina Laitisen ja hänen perheensä koti. Viimeiset 14 vuotta hän asui siellä yksin.

Pois hän ei olisi lähtenyt sieltä nytkään, mutta kun tontin toinen puoli oli siirtynyt rakennusliikkeelle, myös Laitista ryhdyttiin patistamaan kaupantekoon.

Suoraan rakennusliikkeen kanssa kauppoja ei syntynyt, vaan Laitinen myi talonsa sijoitusyhtiölle, mistä se muutaman mutkan kautta päätyi rakennuttajalle. Laitisen tytär Anu Laitinen hämmästelee tapaa, jolla hänen äitinsä painostettiin pois kodistaan.

Eeronheimo kiistää painostuksen. "Me ostimme toisen puolikkaan ja tarjouduimme ostamaan myös Laitisen paikan, koska talo on huonokuntoinen ja hänkin vanha ihminen. Tässä on kyse yhteisessä omistuksessa olevasta tontista, jota ei ole jaettu. Nykyään nämä vääjäämättä purkautuvat, jos ei muuten niin käräjäoikeusmenettelyn kautta. "

Eeronheimon mielestä kyse ei ole pakkolunastuksesta."Se on minusta vähän liian kova ilmaus. Juristit puhuvat yhteisomistussuhteen purkamisesta, jossa on useitakin vaihtoehtoja. On lunastusmenettely, jossa annetaan jommallekummalle oikeus lunastaa toinen pois tai sitten asetetaan koko kiinteistö julkisesti pakkohuutokaupattavaksi, jolloin kiinteistön voi huutaa itselleen kuka tahansa."



Oululaisittain arvokas


Oulusta ei löydy enää montakaan tuon ajan puutaloa. Rakennustutkija Pasi Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan museosta laskee niitä olevan parikymmentä. Vielä harvemmassa on pihapiiriä mukana. Juuri siinä mielessä kortteli olisi Oulun mittapuussa hyvinkin arvokas ja sen suojelu olisi pitänyt tutkia. Samaa mieltä on myös arkkitehti Britta Passoja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.

Molemmat totesivat asian myös rakennuslupaa koskevassa lausunnossaan. Kovalaisen ja Passojan mielestä rakennusvalvonnan ei olisi pitänyt myöntää rakennuslupaa, jonka seurauksena kauneus-, kulttuuri- ja perinnearvoja hävitetään. Rakennusvalvonnan päällikkö Tapani Mäkikyrö vakuuttaa, että asiaa kyllä pohdittiin. Rakennuslautakunta jopa kävi tutustumassa tilanteeseen. Sekä kaavoittaja että lautakunta olivat kuitenkin sitä mieltä, että aika oli jo ajanut kerrostalojen puristuksessa olevan korttelin ohitse.

Ilmoita asiavirheestä