Vain sääsket har­mit­ta­vat ou­lu­lai­sia pals­ta­vil­je­li­jöi­tä

Oulu Palstaviljely kuohuttaa tunteita pääkaupunkiseudulla.

Toista vuotta palstaviljelyä harrastava Olli Ahtola ei ole kokenut oululaispalstoilla kyttäystä tai naapuripalstalaisten arvostelua. Ainoa häiriötekijä on Ahtolan mukaan sääskien runsas määrä.
Toista vuotta palstaviljelyä harrastava Olli Ahtola ei ole kokenut oululaispalstoilla kyttäystä tai naapuripalstalaisten arvostelua. Ainoa häiriötekijä on Ahtolan mukaan sääskien runsas määrä.

Oulu Palstaviljely kuohuttaa tunteita pääkaupunkiseudulla. Hoitamattomat palstat ärsyttävät jonottajia ja rikkaruohojen pelätään tunkeutuvan naapuripalstoille. Oulun Hietasaaren palstoilla tunnelma vaikuttaa leppoisalta. Ainoa häiriötekijä oululaispalstoilla vaikuttaisi olevat sääskien runsas määrä.

Ensimmäistä vuotta palstaviljelyä harrastavaa Henna Hintsalaa sääsket eivät ole päässeet vielä kiusaamaan kunnolla, mutta kun istuttaminen varsinaisesti alkaa, voi niistä tulla riesa, Hintsala arvioi.

"Arkeologian opiskelijana olen kyllä tottunut sääskiin, mutta täällä niitä on paljon", Hintsala jatkaa. Toista vuotta palstaviljelyä harrastavaa Olli Ahtolaa sääsket häiritsevät myös. Kostealla Hietasaaren palstaviljelyalueella on paljon hyviä puolia. Sääskien runsaus on ainoa huono puoli, Ahtola miettii.

Muita harmituksen aiheita oululaispalstoilla ei tunnu olevan. Helsingistä kuuluvaa keskustelua kyttäävistä tai nalkuttavista naapuripalstalaisista Ahtola ja Hintsala eivät ole Oulussa kokeneet - päinvastoin.

"Täällä ei kukaan tule osoittelemaan. Ennemminkin kysytään neuvoa viljelyasioissa naapuripalstalaisten kesken", Olli Ahtola sanoo. Ahtolaa ei naapuripalstojen mahdollisten rikkaruohojen pääsy omalle palstalle pelota. Juolavehnän pois saamiseksi on tehtävä töitä ennen istuttamista joka tapauksessa, Ahtola toteaa.

Tällä hetkellä Ahtola käyttää palstaviljelyyn päivässä kolmesta neljään tuntia. Kun istutukset ovat valmiit, ei palstalla tarvitse käydä kuin pari kertaa viikossa.

Toisen vuoden viljelijänä Ahtolalla on oikeus palstaan, jota hän hoiti viime kesänä. "Tänä vuonna on kyllä edelliskesää vähemmän juolavehnää haittana", Ahtola kertoo. Hänen mukaansa palstaviljely näyttäisi olevan suositumpaa kuin edellisvuonna. Hietasaaren viljelypalstoilla on täyttä, mutta jos muut oululaispalstat kelpaavat, ei Oulussa tarvitse palstaa jonottaa.

Henna Hintsala ei ole myöskään huomannut osoittelua tai kyttäystä harrastettavan oululaispalstoilla. "Täällä on positiivinen ilmapiiri", ruukkuviljelystä kimmokkeen palstaviljelyyn saanut Hintsala kehuu.

Tulevasta ensimmäisestä sadostaan Hintsala ei stressaa, vaikka aikookin käyttää aikaa palstaviljelyyn tunnollisesti.

"Jos jokin epäonnistuu, se ei haittaa", Hintsala sanoo. Ahtolankin mukaan itse työnteko palstalla on mukavaa.

"Ei porkkana ja peruna niin paljoa kaupassa maksaisi, että tätä säästömielessä kannattaisi tehdä", Ahtola naurahtaa.

Viime vuodesta Ahtola kertoo oppineensa, että esikasvatus ei peruskasvien kohdalla kannata.

"Esikasvatus vaatii liikaa työtä hyötyyn nähden. Ehkä siitä voisi olla hyötyä joidenkin nirsojen kasvien kohdalla", Ahtola pohtii. Hänen mukaansa kymmenen kertaa kymmenen metriä on sen verran iso viljelytila, että satoa tulee, vaikka istutukset onnistuisivat vähän huonommallakin menestyksellä.

Ahtola jakaa palstansa kaverinsa kanssa. Hintsalan palstalla on tänä kesänä puolestaan kolme tai neljä käyttäjää. Hietasaari saa paikkana molemmilta kehuja. Etenkin auringon säteiden pääsy palstoille on viljelijöiden mieleen.

Ilmoita asiavirheestä